Terävyyden tavoittelua, osa 2/5

Aukonvalinta on aina jonkinlainen kompromissi. Mitä enemmän himmentää sitä suurempi on terävyysalue, toisaalta runsas himmentäminen vaatii hidasta suljinaikaa ja lisää epäterävyyden riskiä.

Mikäli käytössä on laadukas hyvävalovoimainen objektiivi on se optisesti erittäin hyvä myös täydellä aukolla kuvatessa. Käsivarakuvissa käytetäänkin usein suurta aukkoa, jopa sitä suurinta. Mikäli kuvauskohteena on arka ja vielä pienikin kohde, tarvitaan usein hyvinkin pitkää polttoväliä.

Pienen linnun saaminen lähikuvaan sallii vain muutaman metrin kuvausetäisyyden ja toisinaan kaukana oleva harvinaisuus ei salli lähestymistä. Silloin voi olla järkevää turvautua telejatkeeseen ja saada siten objektiiviin lisää pituutta.

Telejatkeita tehdään erilaisilla suurennuskertoimilla. Tavallisimmat ovat 1,4- ja 2-kertaiset. Lisäksi löytyy ainakin 1,7- ja 1,25-kertaisia jatkeita.

Lyhin suurentaa 1,4 kertaa mutta heikentää valovoimaa vain yhden aukon verran. Vastaavasti 1,7-kertainen suurennos syö valovoimaa 1,5 aukkoa ja 2-kertainen heikentää valovoimaa kaksi aukkoa.

Telejatkeen käyttö vaatii teleobjektiivilta valovoimaa yleensä vähintään 4. Näin siksi, että toimiakseen täydellisesti, vaatii useimpien kameroiden automaattitarkennus vähintään valovoiman 5,6. Käytännössä 1,7-kertainenkin toimii useimmissa tilanteissa, vaikka yhdistelmän valovoima on 6,7.

Satunnaisesti saattaa 2-kertaisellakin telejatkeella varustettu yhdistelmä antaa suurimmalla aukolla 8 tarkennustietoja käsitarkennukseen vain suurilla kontrasteilla ja hyvässä valaistuksessa. Muutamat uusimmat kameramallit toimivat kuitenkin jo kohtalaisesti vielä aukolla 8.

 Valitettavasti useiden telejatkeiden toiminta hiemankin vanhemmilla objektiiveilla vaatii himmentämistä, jotta päästään hyvään terävyyteen. Jostain syystä kuvaus täydellä aukolla ei tunnu tuottavan täydellistä terävyyttä kuin jyrkässä valossa.

Sopiva himmennys on yleensä aukosta puoleentoista. Telejatkeiden toiminta saattaa vaikuttaa myös kameran automaattitarkennuksen nopeuteen ja kuvanvakaajan tehokkuuteen. Teoriassa ne toimivat yhteen mikäli laitteissa olevien kontaktinastojen määrä on yhtä suuri.

Silloin kaikki informaatio voi päätyä itse kameraan ja tulla huomioiduksi. Huonolaatuista telejatketta ei kannata käyttää. Nykykameroiden kuvakennot tuottavat niin hyvää jälkeä, että kuvaa rajaamalla päästään parempaan lopputulokseen.