Terävyyden tavoittelua, osa 3/5

Tarkennustavalla voidaan vaikuttaa usein jopa ratkaisevasti kuvien onnistumiseen. Nykykameroiden tarkentaminen silmämääräisesti on melko vaikeaa. Aikaisemmin käytössä olivat leikkokuvat ja mikroprismat, mutta nykyään näistä on tyystin luovuttu. Etuna on etsinkuvan merkittävä kirkastuminen mutta vastaavasti haluttaessa käsitarkentamista on turvauduttava useimmiten etsimen ”liikennevaloihin”, jotka ilmoittavat, milloin tarkennus on kohdallaan valitussa pisteessä. Uusin ongelma on tarkennustapavalikoiman ylenpalttisuus, jolloin oikean valinta voi tuottaa päänvaivaan.

Valittaessa ns. kertatarkennus kamera tarkentaa valittuun tarkennuspisteeseen, kun laukaisin painetaan puoleenväliin. Tarkennus ei muutu, vaikka kuva sommitellaan uudestaan, kunhan laukaisinta ei vapauteta tai kuvaa oteta. Mikäli kohde liikkuu on tarkennus suoritettava uudelleen. Tämä asetus soveltuu hyvin maisemakuvaukseen ja liikkumattomiin kohteisiin.

Kamera voidaan säätää siten, että se laukeaa vain kun tarkennus on suoritettu, ei siis vahingossa epäteräviä kuvia. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kuvasarjoissa ei tarkennus muutu sinä aikana, kun laukaisinta painetaan.

Toinen kuvaustapa on ns. jatkuva tarkennus, jossa kamera tarkentaa jatkuvasti valittuun tarkennuspisteeseen. Kameramallista riippuen tarkennuspisteiden määrä etsimessä vaihtelee. Valittavana voi olla esim. 1, 9, 21 tai 51 pistettä, jotka toimivat niin haluttaessa myös kohdetta seuraten koko peittoalallaan. Valittavissa on vielä koko pisteiden peittoalan kattava automaattinen kohteenvalitsin, joka tunnistaa ihmiset taustastaan ja tarkentaa niihin. Teoriassa nerokas järjestelmä, joka perustuu kohteesta löytyviin kontrastieroihin.

Ongelmia tulee käytännössä tämän tästä, kun kohde näkyy etsimellä pienenä. Kuvaaja ei aina huomaa, onko tarkennus pienessä linnussa vai sen takana olevassa lehdessä. Jatkuvatarkennus sopii parhaiten kohteisiin, jotka liikkuvat arvaamattomasti. Järjestelmä pyrkii ennakoimaan, mihin kohde liikkuu ja sovittaa tarkennuksen siihen. Kameran voi säätää laukeamaan koska tahansa, mutta se ei takaa, että tarkennus on moitteeton.

Toisinaan kohteen liikkuessa kamera löytää uuden kohteen alkuperäisen sijaan. Vaikeuksia tulee myös hyvin lähellä kuvatessa, jolloin esim. silmään haluttu tarkennus saattaa kameran valintojen perusteella löytyä vaikkapa linnun päälaelta. Kamera hakee kontrastieroa ja usein silmät sulautuvat höyhenpeitteeseen.