Tervapääsky

Tervapääsky on kuin taivaalla kiitävä musta sirppi. Nimestään huolimatta se ei ole sukua pääskyille vaan kuuluu kiitäjiin. Lintuja tavataan runsaasti kaupungeissa mutta myös erämaista. Tervapääskyjen kesäiltojen kirkuna on monille kaupunkilaisille tuttua.

Laji on elintavoiltaan täydellisesti lentämään sopeutunut. Pesät ovat aina korkealla rakennuksissa tai luonnon kolopuissa, joista lintu voi poistua pudottautumalla lentoon.

Ravinto koostuu vain lentävistä hämähäkeistä ja hyönteisistä, joita pyydystetään jopa kilometrin korkeudesta. Tervapääskyt myös nukkuvat lennossa. Aloillaan ne ovat vain pesäkoloissa kerran kesässä. Linnut saapuvat vasta toukokuun loppupuolelta lähtien. Saapumisennätys on 6.5. Syysmuutto Etelä-Afrikkaan tapahtuu yleensä elokuussa.

Rinnakkaisnimiä ovat mm. nahkasiipi, viiro ja tornipääskynen.



- Ruumiin pituus 17–19 cm

- Kolopesijä

- Hyönteissyöjä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Jussi Murtosaari menetti melkein hermonsa mutta onnistui vihdoin ja viimein kuvaamaan tumman kaunottaren

Tutkijat ihmettelevät vanhaa ilmoitusta: Miksi ihmeessä höyrylaiva Saimaa II:n kapteeni halusi ostaa eläviä oravia?

Pikkuinen tulipäähippiäinen näyttää kotiutuneen Suomeen – syynä on ilmeisesti ilmaston lämpeneminen

Oletko miettinyt, miksi sudenkorento on niin taitava lentäjä? Tämän ominaisuuden ansiosta se voi lentää jopa taaksepäin

Isojärvisimpukka on runsastunut myös Jyväsjärvellä – simpukoilla on tärkeä rooli järvien ja jokien ekosysteemeissä

Jyväskylän Sallaajärvelläkin pesii valkoselkätikka – tutkija jäi kuitenkin ihmettelemään kuolleena löytyneen tikan kohtaloa

Pieniä ja vikkeliä nopsasiipiä voi tavata Keski-Suomessakin ja monet niistä lentävät heinäkuussa

Onko ruokahifistelyllä rajoja? Jyväskyläläinen Pertti Kärppä kunnioittaa riistalihaa ja saattaa keittää kaksi päivää kastiketta, jota tarvitaan annokseen vain lusikallinen

Puukasat kiehtovat näyttäviä sarvijaakkoja: varsinkin koiras on sarviensa kanssa komistus, jota on vaikea olla huomaamatta

Kosteudesta pitävä ukkoetana ei ole tuholainen, sillä se käyttää ravinnokseen hajoavaa kasviainesta ja sieniä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.