Vaellusharrastajat lähtevät metsään talvellakin – tärkeintä on tuntea omat varusteensa ja ottaa teltta mukaan

Kaksi vuotta sitten eräopas ja vaellusharrastaja Vesa Jakosuo vaelsi tähänastisen talvivaellusennätyksensä, kolme viikkoa, Koilliskairassa, Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Tavallisimmin harrastajien talvivaellukset ovat kuitenkin lyhyempiä, parin päivän tai viikon kestäviä retkiä.

Yöt vaeltajat viettävät teltassa tai kansallispuistojen ja erämaiden autiotuvissa. Valoisan ajan he etenevät luonnossa hiihtäen.

Vesa Jakosuon mukaan talvivaelluksen suosio on kasvussa. Esimerkiksi tänä viikonloppuna hän ja vaimonsa Minna Jakosuo pitävät aloittelijoille kurssia talvivaellusvarusteista Nuuksion kansallispuistossa Uudellamaalla.

Jakosuo arvioi talvivaelluksen kiinnostuksen olevan looginen jatkumo kesävaelluksen suosiolle.

Talvella luonnossa liikkuminen vaatii tietysti ihan toisenlaisen varustearsenaalin. Jakosuon mukaan tärkeintä on tuntea omat varusteensa.

– On tiedettävä, miten esimerkiksi vaellusvarusteiden muoviosat kestävät pakkasta. Muovi voi kestää kylmää vuorokauden, mutta kaikki muovilaadut eivät kestä viikon yhtäjaksoista pakkasta. Varusteiden pakkasenkestoa voi testata pitämällä niitä parvekkeella tai pihamaalla. Kun varusteisiinsa luottaa, vaihtuvia sääoloja ei tarvitse pelätä, hän toteaa.

Toinen aloittelijan sääntö on se, ettei lähde yksin vaeltamaan. Ja kolmas tärkeä: aina mukaan hätämajoitus eli teltta tai suojapressu, vaikka vaellusreitin varrella olisikin lämmitettäviä autiotupia. Hätämajoitus on tarpeen jo sen vuoksi, että talvella sääolot voivat vaihtua nopeasti. Myös omat voimat voivat loppua umpihangessa edetessä tai suojakelin tai pyryn yllättäessä.

 

– Kerran Utsjoen erämaavaelluksella pyry oli niin sankka, ettemme nähneet eteen metriä pidemmälle emmekä pystyneet hahmottamaan pinnanmuotoja. Ensimmäisenä hiihtävä kokeili sauvalla varovaisesti, mitä edessä oli. Näytti kuin siinä olisi ollut rotko, vaikka olikin ihan tasainen maasto, Jakosuo kuvailee olosuhteita.

Jakosuo muistelee itselleen käyneen myös niin, että kun sama matka taittui hyvällä kelillä kolmessa tunnissa, suojasäällä matkaan meni kymmenen tuntia.

Jos lähtee talvella tutulle reitille, pitää ottaa huomioon myös se, että talvella päivät ovat lyhyempiä ja hiihtoaika lyhyempi.

– Jos kesällä päivittäinen matka on 15 kilometriä, talvella päivittäisen vaellusmatkan voi jakaa puolella, Jakosuo muistuttaa.

Hän jakaa omat vaelluksensa 50 minuutin hiihtoon ja kymmenen minuutin taukoon. Lounastauko on pidempi.

Vaellusvauhdin tulisi olla ylipäätään sellainen, ettei vaeltaja hirveästi hikoilisi.

Makuupussina voi olla talvimakuupussi tai kaksi sisäkkäin laitettavaa kolmen vuodenajan makuupussia. Jälkimmäinen vaihtoehto tulee edullisemmaksi, varsinkin, jos omistaa jo ennestään yhden makuupussin. Untuvatäytteinen makuupussi tulee sisäpuolelle ja keinokuitutäytteinen ulommaksi. Makuupussin alla on ilmatäytteinen tai solumuovinen makuualusta.

Varusteiden kuljettamiseen talvella sopii ahkio tai rinkka. Rinkan huonona puolena on selän hiostuminen. Ahkiota vedettäessä, varsinkin ylämäessä, hartiat joutuvat koville.

Mitkä ovat pahimmat virheet, mihin eräopas on törmännyt?

– Lapissa on näkynyt turisteja, joilla ei ole käsitystä, mihin ovat lähteneet. He rämpivät erämaassa kapeilla latusuksilla trikoot päällä ja reisiä myöten hangessa, ilman hätämajoitustarvikkeita.

 

Talvella myös ruokaa tulee varata mukaan enemmän kuin kesällä.

– Hiihtäminen maastossa on raskaampaa. Kesällä kaloreita kuluu 4 000, talvella 5 000-6 000 vuorokaudessa.

Jakosuo syö vaelluksilla itse kotona kuivaamaansa ruokaa – ja paljon voita.

Jätteet hän kantaa mukanaan kotiin.

– Kansallispuistoissa on jätteenkeräyspisteitä, mutta jonkun täytyy nekin käydä moottorikelkan kanssa tyhjentämässä. Sen takia olisi hyvä, jos vaeltajat eivät täyttäisi jätepisteitä turhaan. Ruokansa voi pakata uudestaan käytettäviin minigrip-pusseihin.

Juomavesi sulatetaan lumesta.

Bensakäyttöinen retkikeitin on pakkasella toimintavarmempi kuin kaasukeitin. Keitintä ei saa käyttää teltan sisällä. Välttämättömiä varusteita ovat myös muun muassa gps, kartta ja kompassi, tulitikut, talviteltan pystytykseen tarvittavat pitkät kiilat, otsalamppu ja varavirtaa.

Pukeutumisen a ja o on kerrospukeutuminen: aluskerros, välikerros ja kuorikerros. Pakkasia varten vielä untuvatakki. Eräopas Vesa Jakosuo muistuttaa, että talvella sää voi vaihdella, joten vaatetusta on pystyttävä lisäämään ja vähentämään nopeasti.

Aluskerrosmateriaalina paras on merinovilla, sillä se on kosteanakin lämmin, kuivuu päällä eikä haise likaisena niin kuin tekniset alusasut.

Kauluri tai koko kasvot suojaava myrskymaski on hyvä suoja pyryssä ja tuulessa. Myös aurinkolasit ovat ehdoton varuste talvivaeltajalle.

– Jos tuijottaa valkoista maisemaa auringonpaisteessa ilman aurinkolaseja, ei kohta näe yhtään mitään. Lasit suojaavat silmiä myös tihkulta ja tuulelta, sanoo Jakosuo.

 

Miksi kannattaa lähteä talvivaellukselle?

– Luonto on erilainen kuin kesällä. Jos tykkää jostakin kohteesta kesällä, kannattaa mennä sinne talvellakin. Talvella luonnossa on uskomaton hiljaisuus. Kaikki on eristetty lumikerroksella, ja ainoat äänet, joita kuulet, ovat riekon käkättävä nauru, kun se lähtee lentoon tai puissa paukkuva pakkanen. Kevättalvella voi kuulla teerien pulputusta. Lumessa näkee eläinten jälkiä, mutta ainoa eläin, joka uskaltaa tulla tutkimaan vaeltajaa, on kettu. Kerran kettu tuli lämmittelemään nuotion viereen.

 

Mukaan aurinkolasit ja merinovillainen alusasu

Pukeutumisen a ja o on kerrospukeutuminen: aluskerros, välikerros ja kuorikerros. Pakkasia varten vielä untuvatakki. Eräopas Vesa Jakosuo muistuttaa, että talvella sää voi vaihdella, joten vaatetusta on pystyttävä lisäämään ja vähentämään nopeasti.

Aluskerrosmateriaalina paras on merinovilla, sillä se on kosteanakin lämmin, kuivuu päällä eikä haise likaisena niin kuin tekniset alusasut.

Kauluri tai koko kasvot suojaava myrskymaski on hyvä suoja pyryssä ja tuulessa. Myös aurinkolasit ovat ehdoton varuste talvi­vaeltajalle.

– Jos tuijottaa valkoista maisemaa auringonpaisteessa ilman aurinkolaseja, ei kohta näe yhtään mitään. Lasit suojaavat silmiä myös tihkulta ja tuulelta, sanoo Jakosuo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .