Valkoviklo

Valkoviklo on suurin viklomme. Sillä on pitkät, vihertävät jalat ja hiukan ylöspäin kaareva nokka, jota ei muilla vikloilla ole. Varsinkin valkoviklon varoitusääni tulee linturetkeläiselle tutuksi, sillä valkoviklo on hyvin arka ja pakenee kuuluvasti jo kaukaa.

Laji pesii harvalukuisena koko Keski-Suomessa. Eniten valkovikloja on maakunnan pohjoisosassa. Pesäpaikat ovat valoisia, jäkälää kasvavia mäntykankaita, usein kuitenkin lähellä vettä.

Hautova lintu maastoutuu ympäristöönsä lähes täydellisesti. Ravintoa haetaan rannoilta ja se koostuu hyönteisistä, madoista ja jopa pikkukaloista. Poikueita on vain yksi kesää kohti.

Kevätmuutto alkaa huhtikuun lopulla ja päättyy toukokuussa. Saapumisennätys on 14.4. Ensimmäiset linnut siirtyvät etelään jo keskikesällä ja viimeiset lähtevät syyskuussa. Talvi kuluu Välimeren ympäristössä ja Afrikassa.

Rinnakkaisnimiä ovat mm. suurvikla, hykly ja jänkälintu.



- Ruumiin pituus 33–35 cm

- Vikloista suurin

- Pesä syvennys jäkäläisessämaassa

- Syö hyönteisiä, matoja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Pikkuinen tulipäähippiäinen näyttää kotiutuneen Suomeen – syynä on ilmeisesti ilmaston lämpeneminen

Oletko miettinyt, miksi sudenkorento on niin taitava lentäjä? Tämän ominaisuuden ansiosta se voi lentää jopa taaksepäin

Isojärvisimpukka on runsastunut myös Jyväsjärvellä – simpukoilla on tärkeä rooli järvien ja jokien ekosysteemeissä

Jyväskylän Sallaajärvelläkin pesii valkoselkätikka – tutkija jäi kuitenkin ihmettelemään kuolleena löytyneen tikan kohtaloa

Pieniä ja vikkeliä nopsasiipiä voi tavata Keski-Suomessakin ja monet niistä lentävät heinäkuussa

Onko ruokahifistelyllä rajoja? Jyväskyläläinen Pertti Kärppä kunnioittaa riistalihaa ja saattaa keittää kaksi päivää kastiketta, jota tarvitaan annokseen vain lusikallinen

Puukasat kiehtovat näyttäviä sarvijaakkoja: varsinkin koiras on sarviensa kanssa komistus, jota on vaikea olla huomaamatta

Kosteudesta pitävä ukkoetana ei ole tuholainen, sillä se käyttää ravinnokseen hajoavaa kasviainesta ja sieniä

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari vietti itärajalla kuvauskojussa 29 tuntia – sitkeys palkittiin, kun susi ja karhu astuivat esiin

Vili-koira valpastuu heti, kun saa työvaatteet päälle – koirien on harjoiteltava vuosien ajan ennen hyväksymistä pelastuskoiraksi

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.