Yksinkertainen keksintö tuo pörinää pihalle – hyönteishotelli lisää pölyttäjien määrää puutarhassa

Hyönteishotelli lisää pölyttäjien määrää puutarhassa.

Puutarhat pidetään nykyisin siisteinä. Epämääräiset risukasat, pöllinpätkät ja lahopuut kerätään pois, eikä nokkospuskien anneta vallata marjapensaiden alustoja. Siisti piha miellyttää ihmisen silmää, mutta samalla puutarhuri konmarittaa hyönteisiltä tärkeitä pesäpaikkoja.

Hyönteisille voikin rakentaa omia hyönteishotelleiksi ristittyjä majoja, jotka toimivat samalla idealla kuin linnunpöntöt.

Jyväskylän yliopiston biologian ja ympäristötieteen laitoksen lehtorin Atte Komosen mukaan hyönteishotelleissa viihtyvät monet hyönteiset. Pesävieraaksi voi saada etenkin pistiäisiä, erityisesti myrkkypistiäisiä, joihin lukeutuvat eräät mehiläiset ja erakkoampiaiset. Pistiäiset ovat tärkeitä puutarha- ja hyötykasvien pölyttäjiä.

Jyväskyläläisen Harri Högmanderin perheen puutarhassa ja mökillä on muutamia hyönteishotelleja ja niistä on kertynyt kokemuksia parin vuoden ajalta.

– Kun näin ensimmäisen kerran hyönteishotelleja, ajattelin, että jännä idea. Toisaalta mietin, pesiikö yksikään itseään kunnioittava hyönteinen tekopesässä.

– Ensimmäinen hotelli ikään kuin unohtui talveksi puutarhaan. Kun keväällä vilkaisin sitä, osaan ”putkista” oli muurattu ovi ja osasta asukkaat olivat selvästikin tulleet jo ulos, Högmander kertoo.

Hyönteisvieraista innostuneena Högmanderit ovat hankkineet lisää hyönteishotelleja. Tämän kesän suunnitelmissa on rakentaa hotelli käsityönä.

– Tyttären kanssa on jo juteltu hyönteishotellin rakentamisesta. Hotellia varten tarvitaan onttoja ruokoja ja muuta luonnonmateriaalia. Hotellin rakentamiseen ei tarvita kummoisia työkaluja ja sen tekemisessä voi käyttää omaa mielikuvitusta.

Högmander kertoo lukeneensa, että hyönteishotellina voi toimia myös yksinkertainen puupino tai puukiekko, johon on porattu reikiä.

– Hyvä idea on laittaa hyönteishotellin eteen tiheää rautalankaverkkoa, etteivät linnut mene nokkimaan hyönteisiä.

Ovatko hyönteishotellit lisänneet hyönteisten määrää puutarhassa? Siihen Harri Högmander ei osaa ottaa kantaa, sillä hyönteiset liikkuvat isolla alueella.

– Eipä hyönteisten määrä ainakaan pääse vähenemään. Hyönteishotellit ovat helppo tapa olla mukana hyönteisten elämässä ja ovathan hotellit myös nättejä koristeita puutarhassa.

Hotellit tarjoavat mielenkiintoista seurattavaa, vaikka lajien tunnistus on haastavampaa kuin lintujen kohdalla. Se ei ole ihme, sillä Suomessa tavataan yksistään eri mesipistiäislajeja yli 230. Niistä hyönteishotellin kaltaisissa koloissa voi karkean arvion mukaan elää jopa sata lajia.

Atte Komosen mukaan pistiäiset ovat kaikkinensa erittäin lajirikas ryhmä ja niiden sukua saati lajia on vaikea tunnistaa.

– Myrkkypistiäisillä eli juuri tietyillä mehiläisillä on kaksi kalvomaista siipiparia ja purevat leuat. Ne ovat kooltaan melko ”rotevia”.

– Eri lajit viihtyvät erikokoisissa koloissa aina muutaman millin levyisestä lähes senttiin, joten hotelliin onkin hyvä laittaa erikokoisia koloja.

Varatun pesän tunnistaa pesätulpasta, jonka eri hyönteiset rakentavat eri tavoin. Tulppamateriaaleina hyönteiset käyttävät savea, siitepölyä ja pienenpieniä kiviä.

Hyönteishotellissa käytetään luonnon omia raaka-aineita, mutta Komonen tietää, että kaikki hyönteiset eivät ole kovin kranttuja kotipesän suhteen.

– Teimme testimielessä Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle muovi- ja lasiputkista hyönteishotellin. Ajatuksena oli, että biologian opiskelijoiden on helpompi opetella hyönteisten tunnistamista ja nähdä, mitä hyönteisiä läpinäkyvissä putkissa asuu ja liikkuu.

”Teollisempaan” hyönteishotelliin tuli jonkin verran asukkaita.

– Naaraat munivat putkeen useita jälkikasvuja peräkkäin, ja jälkeläiset kehittyivät jokainen omassa yksiössään, Komonen kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .