Yllättävä uutinen luonnosta: tuttu visertäjä on katoamassa Suomesta

Mielikuvissa yleinen, kaupungeissa viihtyvä varpunen on jäänyt kuvauskohteena turhan vähälle huomiolle. Omassa kuva-arkistossanikin on vain vaivaiset pari sataa kuvaa varpusesta. Aiemmin harvinaisemmaksi mielletystä pikkuvarpusesta niitä on selvästi enemmän.

Nyt on kuitenkin hyvä ottaa varpunen projektilajiksi, ennen kuin on liian myöhäistä. Laji on nimittäin vähenemään päin.

Varpunen on levinnyt lähes koko Suomeen ihmisen seuralaisena. Metsistä, soilta tai tuntureilta sitä ei tapaa, mutta Kilpisjärven ja Utsjoen taajamista kylläkin. Keski-Suomessa se pesii vielä melko yleisenä, mutta pikkuvarpusen kanta lienee jo täälläkin suurempi.

Pikkuvarpunen onkin yleistynyt huimaa vauhtia. Maakunnan ensimmäinen havainto tehtiin Jämsästä 1976. Ensimmäinen pesintä varmistettiin myös Jämsästä vain pari vuotta myöhemmin. Jyväskylään pikkuvarpunen ilmaantui 1978, Hankasalmelle 1986 ja Saarijärvelle 1987. Seuraavana vuorossa oli Laukaa 1991 ja Äänekoski heti seuraavana vuonna. Nykyään se on levinnyt pesivänä jo ainakin Tornion korkeudelle asti.

 

Hyviä kuvia tarvitaan aina ja nyt niitä on vielä mahdollista saada varpusista ilman kohtuuttomia ponnisteluja. Varpuset kun ovat hyvin paikkauskollisia lintuja ja liikkuvat yleensä vain vähän vakiintuneelta elinpaikaltaan.

Talviruokinta on niille hyvin tervetullut apu ja samalla kuvaajalle hyvä mahdollisuus: varpunen vierailee mielellään ruokinnoilla, joten talvi on otollista aikaa aloittaa yhteistyö.

Varpuset syövät mielellään monia siemeniä tai vaikkapa pähkinärouhetta. Lintujen kannalta hyvä ruokintapaikka on suojainen ja rauhallinen. Vanha kunnon orapihlaja-aita antaa erinomaisen suojan taajamien talvisia varpushaukkoja vastaan.

Varpuset viihtyvät pieninä parvina ja mukana on nykyään usein myös pikkuvarpusia. Lajit viihtyvät hyvin yhdessä, eikä niiden tiedetä suoranaisesti kilpailevat samoista pesäpaikoista. Pikkuvarpuset myös hakevat ravintonsa kauempaa kuin varpuset.

 

Varpuskoiraat ovat tarkemmin tarkastellessa melkoisen koreita lintuja. Päälaki ja posket ovat hienostuneesti harmaat ja silmän takaa lähtee leveä ruskea juova. Nokan alla on iso mustahko leukalappu, joka ulottuu osin myös rinnalle.

Naaraat ovat vaatimattomamman värisiä. Päässä erottuu selvä vaalea silmäkulmajuova.

Pikkuvarpusella molemmat sukupuolet ovat samannäköiset. Niiden päälaki on kokonaan punaruskea ja valkoisilla poskilla on iso musta pilkku.

Suomen vanhin varpunen oli kuollessaan lähes 10-vuotias, mutta Tanskassa on todettu jopa kaksi kertaa vanhempia varpusyksilöitä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .