EU-vaalit pyörähtivät jo käyntiin kahdessa maassa – Hollannin kaksintaistelu näyttää vaalien suuntaa

Eurovaalit pyörähtivät torstaina käyntiin Britanniassa ja Hollannissa. Ainakin Hollannista odotettiin epävirallisten ovensuukyselyjen tuloksia jo torstai-iltana, heti sen jälkeen kun äänestys loppuu kello 22 Suomen aikaa.

Epävirallisillakin tuloksilla voi olla merkitystä koko EU:n tuloksen kannalta, koska Hollannissa odotettiin poikkeuksellisen tiukkaa kisaa nykyisen pääministeripuolueen, keskustaoikeistolaisen VVD:n ja uuden oikeistopopulistisen Forum voor Democratie -puolueen (FvD) välillä.

Puolueet ovat kisanneet maan suurimman puolueen paikasta aivan rinta rinnan. Viimeisimmän, maanantaina ja tiistaina tehdyn kyselyn mukaan pääministeripuolue johtaisi populisteja prosenttiluvuin 15,6–14,9.

Kyselyn toteuttamisen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Tiistaina Hollannin maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Mark Harbers joutui eroamaan sen jälkeen kun ilmeni, että hänen parlamentille esittelemänsä tilastot turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista olivat harhaanjohtavia.

Tilastossa turvapaikanhakijoiden viime vuonna tekemät – ja tekemäksi epäillyt – 4600 rikosta oli eritelty siten, että niiden joukossa ei näyttänyt olevan lainkaan vakavia seksuaali- eikä väkivaltarikoksia.

Vähän myöhemmin selvisi, että poliisin tietoon tulleet 79 seksuaalirikosta, 51 vakavaa pahoinpitelyä ja 31 epäiltyä murhaa, tappoa tai niiden yritystä oli niputettu ministeriön tilastossa kohtaan ”muut”, vaikka kaikki muut rikokset, näpistyksistä lähtien, oli eritelty omiksi ryhmikseen.

Hollannin valtalehti De Telegraaf toi asian julkisuuteen, mikä johti kuohuntaan parlamentissa ja lopulta ministerin eroon.

Hollannin televisiossa nähtiin keskiviikkoiltana suuri vaaliväittely, jonka jälkimmäiseen osaan osallistuivat ainoastaan VVD:n puheenjohtaja, pääministeri Mark Rutte ja FvD:n puheenjohtaja Thierry Baudet.

”Kaksintaistelu” järjestettiin pääministerin toivomuksesta. Sitä myös kritisoitiin julkisuudessa, koska äänestäjien suuri enemmistö oli kuitenkin tukemassa aivan muita puolueita.

Molemmilla puheenjohtajilla oli keskustelussa omat hetkensä. Baudet sai Rutten myöntämään, että Hollanti on ”jumissa” yhteisvaluutassa, jonka Italia- ja Kreikka-riskit ovat hyvin todellisia.

Pääministerin mukaan yhteisvaluutasta eroon pyrkiminen olisi kuitenkin täysin epärealistinen hanke, joka "pistäisi kaksi miljoonaa työpaikkaa vaakalaudalle". Baudet kutsui tätä ”pelon lietsonnaksi”

Pääministeri puolestaan kutsui Baudetia ”Venäjän rakastajaksi” ja syytti tätä sokeudesta Venäjän ja sen presidentin muodostamaa turvallisuusuhkaa kohtaan.

Keskustelu muuttuu lähes vihamieliseksi, kun Baudet ei suostunut myöntämään Venäjän todennäköistä vastuullisuutta MH17-matkustajakoneen alasampumiseen Itä-Ukrainan yllä heinäkuussa 2014. Baudet kyseenalaisti kansainväliset tutkimukset, mitä Rutte kutsui keskustelun ”pohjakosketukseksi”.

Venäjän talouspakotteita toistuvasti kritisoinut Baudet, 36, tuli politiikkaan vasta muutama vuosi sitten EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen härkäpäisenä vastustajana. Forum voor Democratie perustettiin organisoimaan nimenomaan tätä vastarintaa.

Vuonna 2016, satojentuhansien nimien keräämisen jälkeen, Hollannissa järjestettiin kansanäänestys, missä kansa tyrmäsi selvin luvuin – joskin hyvin alhaisella äänestysprosentilla – Ukraina-sopimuksen.

Hollannin parlamentti ratifioi kuitenkin sopimuksen jo seuraavana vuonna, viimeisenä EU-maana.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .