Hiljaisuus on melun lääke – jo puoli tuntia luonnossa parantaa mielialaa

Melun terveyshaitat ovat paljon muutakin kuin kuulovaurioita.

Epämiellyttävää, häiritsevää ja odottamatonta. Tätä kaikkea on ei-toivottu melu. Sen haitat yhdistetään usein helposti vain kuulovaurioihin, vaikka jatkuva ja haitallinen taustahäly voi aiheuttaa myös monia muita terveysongelmia.

Melulle altistuminen on ihmiselle stressaavaa. Stressireaktio ilmenee muun muassa verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien kohoamisena.

Pitkittyneenä stressi voi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa ja edesauttaa tulehdusten kehittymistä. Melun aiheuttama pitkä stressitila voi siis välillisesti johtaa muihin terveyshaittoihin.

 

Metelille altistuminen saattaa vaikuttaa yöuniin. Melun raja on määritelmän mukaan 55 desibeliä, mutta jo yli 35 desibelin voimakkuuteen kipuava ääni häiritsee nukahtamista ja unta.

Nukahtamistilanteessa hiljaisuus auttaa rauhoittumaan. Turvallisessa ja rennossa tilassa keho pystyy helpommin siirtymään puolustuskyvyttömään unitilaan. Taustalla soiva puheensorina tai liikenteen melu rasittaa kehoa ja mieltä ja häiritsee unessa tapahtuvaa tärkeää palautumista. Melu voi vaikuttaa kielteisesti unen vaiheiden rytmiin, unen syvyyteen ja kestoon. Huono lepo taas laskee suorituskykyä ja lisää stressiä.

 

Kaupungeissa melulle altistutaan enemmän kuin maaseudulla. Kaupungeissa esiintyy enemmän ympäristömelua, jonka merkittävin lähde on liikenne. Kaupungissa melu ja ilmansaasteet esiintyvät usein yhtä aikaa, joten niiden aiheuttamia terveysvaikutuksia on vaikeaa erottaa toisistaan.

Suomessa viidennes ihmisistä asuu alueilla, joissa melun riskirajat ylittyvät eli nousevat yli 55 desibelin. Jos liikenteen melu siirtyy voimakkaana asuntoihin, sille voi huomaamattaan altistua usein. Jos naapurin normaali puhe kuuluu selvästi ja ymmärrettävästi omaan asuntoon, rakennuksen äänieristys on todennäköisesti niin huono, että sitä voidaan pitää terveyshaittana.

Melun ja psyykkisten sairauk­sien välisiä yhteyksiä ei ole tutkittu paljon, mutta metelin arvellaan olevan yhteydessä masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Joidenkin tutkimusten mukaan säännöllinen altistuminen yli 70 desibelin äänille voi lisätä etenkin kaupungissa asuvien mielenterveysongelmia. Psykoottisista sairauksista kärsivillä, kuten skitsofreenikoilla, on aivoissaan liikaa dopamiinia, jota myös melustressi lisää.

 

Tutkimuksissa on havaittu, että melulle altistuminen on yhteydessä sydäninfarktin riskiin. Melun aiheuttaman stressin vaikutus sydän- ja verisuonisairauksiin johtuu siitä, että stressi kohottaa verenpainetta ja sydämen sykettä sekä kiihdyttää tulehdusprosesseja. Kaikki kolme ovat sydänsairauksien riskitekijöitä. Riskin suuruudesta tai siitä, kuinka korkeilla melutasoilla vaikutukset alkavat, ei ole tarkkaa tietoa.

Ihmiset sietävät melua eri tavoin. Meluherkät reagoivat kovaan ääneen voimakkaammin ja pitävät sitä häiritsevämpänä kuin ei-meluherkät ihmiset. Vastaavasti meluherkät voivat pitää jo matalia äänentasoja häiritsevinä. Herkkyys saattaa voimistaa melun ei-toivottuja terveysvaikutuksia. Esimerkiksi ikääntyminen ja kuulomuutokset vaikuttavat meluherkkyyteen, mutta herkkyys on myös osittain perinnöllistä. Työterveyslääkäri Helena Jussilan mukaan meluun tottuu helposti.

– Kun meluun tottuu, ei välttämättä huomaa tai ymmärrä kuulonsuojauksen tarpeellisuutta. Esimerkiksi kuulovaurio kehittyy vuosien melualtistuksen jälkeen. Tällä hetkellä todettavissa ammattitaudeissa melulle altistuminen on voinut alkaa 1990-luvulla.

 

Melulta kannattaa suojautua korvatulppien ja muiden kuulosuojaimien avulla. Avokonttoreissa näkee kupusuojaimia, jotka auttavat keskittymään työhön äänien keskellä. Jussilan mukaan äänekkäillä työpaikoilla, kuten musiikkiravintoloissa, kannattaa kuulosuojaimien käytön lisäksi välttää turhaa melulähteiden lähellä olemista. Myös työkaverit pitää ottaa huomioon, jos tekee itse jotain äänekästä. Toiset eivät välttämättä tajua suojata kuuloaan, jos vieressä oleva alkaa yhtäkkiä porata tai käyttää sirkkeliä.

– Jos suojautuu vasta, kun melu on alkanut tai poistaa kuulonsuojaimen kesken altistuksen, suojauksen teho on huonompi kuin koko altistuksen ajan käytössä olevan suojaimen. Korva ei mukaudu melutason muutokseen heti.

Voimakkaiden äänien ja pitkän rasituksen jälkeen kuulolle kannattaa antaa lomaa. Lepohetkinä kuulo palautuu rasituksesta.

Melua voi kaupungin melskeestä paeta luontoon. Metsässä oleillessa verenpaine ja syke alkavat laskea, ja stressihormonin eritys vähenee. Mieliala piristyy ja tarkkaavaisuus lisääntyy. Kahdessa tunnissa elimistön puolustusmekanismit alkavat elpyä. Aina luonnon lenkkipoluille suuntaaminen ei jaksa innostaa eikä metsään tarvitse lähteä pitkäksi aikaa. Jo puolen tunnin oleilu luonnon äänien ympäröimänä voi parantaa mielialaa.

Lähteet: Pippa Laukka ja Iina-Sofia Karonen: Luonnollisesti paras. Wsoy 2018; thl.fi; kuuloliitto.fi; valvira.fi ja Terveystalon työterveyslääkärin Helena Jussilan haastattelu.

Uusimmat

Hyvinvointi

Kasariajan suosikkilaji tekee paluuta – lama runteli harrastajamäärät, tuleeko uuden nousun myötä valinta olympialaislajiksi?

Nyt sohvaperunat ylös! Jo tunti kävelyä viikossa puolittaa sairastumisriskin – katso kuvat ja ohjeet kotioloihin soveltuvista treeniliikkeistä

Adhd tuntuu siltä, kuin kaikki tv-kanavat olisivat päällä yhtä aikaa – Ulla, 31, sai selityksen oireilleen vasta väitöskirjaa tehdessään

Potilaalla on lakiin perustuvia oikeuksia, mutta onko hänellä velvollisuuksia? "Aihe on vähän kimurantti"

Suomalaiset nukkuvat huonommin kuin eurooppalaiset keskimäärin – unitutkija Markku Partisen vinkeillä unenlaatu paranee ja aivot palautuvat rasituksesta

Kehon laskennallinen ikä peilaa elettyä elämää – "Istuminen edellyttää melkeinpä parempaa fyysistä kuntoa kuin metsissä samoilu"

Tuntematon ihminen aiheuttaa ensitapaamisella kylmiä väreitä: Asioita, joita järki ei pysty selittämään, mutta aivot tietävät

Kirjailija Riku Korhonen, 46, oli kaksi vuosikymmentä itkemättä, mutta miehekkäämmäksi se ei oloa muuttanut – sitten mies meni naimisiin ja itku löytyi

Raudanpuutteesta voi kärsiä, vaikka hemoglobiini olisi hyvä – "Hyvä, että ferritiini on noussut taas pöydälle"

Uimahallin vakiokävijä Sisko, 41, ei ole koskaan häpeillyt kilojaan – Kehoja on kaikenlaisia, ja ne kaikki mahtuvat uimahalliin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.