Islantilaiset ovat Pohjoismaiden ylipainoisin kansa, mutta elävät silti muita pidempään – kannattaako ristiriitaisesta ruokavaliosta ottaa oppia?

Islantilaisille maistuu kalanmaksaöljy, mutta myös limonadi.

Islantilaisten elinajanodote 82,5 vuotta on Pohjoismaiden korkein ja OECD-maiden kolmanneksi korkein Japanin ja Sveitsin jälkeen.

Muutama vuosi sitten ilmestyneessä brittitelevisiokanava Channel 4:n dokumentissa islantilaisten ruokavalio ylsi maailman parhaaksi. Etenkin kalalla ja kalanmaksaöljyllä on merkittävä rooli saarivaltion asukkaiden ruokapöydässä.

Islannissa dokumentti ei kuitenkaan saanut suuremmin huomiota, Islannin yliopiston ravitsemustieteiden laitoksen emeritaprofessori Laufey Steingrímsdóttir muistelee.

– Se ei antanut kovinkaan realistista kuvaa tavallisen islantilaisen ruokavaliosta, hän kertoo sähköpostihaastattelussa.

Steingrímsdóttirin mielestä on olemassa yksi selkeä syy, jonka vuoksi islantilaisten ruokavaliota ei pitäisi kutsua maailman parhaaksi: sokeria kulutetaan aivan liikaa. Tätä ei tuotu dokumentissa esiin.

Islanti kuuluu niihin maihin, joissa juodaan eniten sokeripitoisia virvoitusjuomia asukaslukuun suhteutettuna.

– Yhdysvallat ja Meksiko ovat niitä harvoja maita, jotka ohittavat Islannin tässä tilastossa, hän huomauttaa.

Korkeiden kulutuslukemien taustalla on ainakin se, että limonadia saa selkeästi halvemmalla Islannissa kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden ylipainoisin kansa

Viime vuonna julkaistusta, vuoden 2014 tietoihin perustuvasta tilastosta käy ilmi, että islantilaiset ovat Pohjoismaiden ylipainoisin kansa. Lähes 60 prosentille aikuisista kiloja on kertynyt liikaa.

– Aikuisväestön lihavuus on yleisempää Islannissa kuin useimmissa Euroopan maissa, Steingrímsdóttir toteaa.

Lupaavaa on hänen mukaansa kuitenkin se, että ylipainoisten islantilaislasten määrä näyttäisi kääntyneen laskuun.

Ylipaino-ongelmasta huolimatta kakkostyypin diabetesta esiintyy Islannissa selvästi vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.

– Silti se on yleistynyt 50 prosenttia 30 viime vuoden aikana. Samaan aikaan sydäntautien yleisyys ja sydänkuolleisuus ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti.

Kalanmaksaöljyä joka aamu

Islantilaiset kuuluvat yhä eniten kalaa syövien eurooppalaisten joukkoon, vaikka kulutus onkin vähentynyt.

Runsaan kalansyönnin lisäksi Steingrímsdóttir nostaa positiiviseksi asiaksi sen, että moni islantilainen nauttii lusikallisen kalanmaksaöljyä joka aamu.

Islantilainen ruokavalio on perinteisesti ollut hyvin proteiinipitoinen.

Kalanmaksaöljyn tai muun D-vitamiinilisän käyttöä on suositeltu virallisissa ravitsemussuosituksissa jo vuodesta 1987 lähtien, jolloin ne julkistettiin ensimmäistä kertaa. Silloin oli tarpeen puuttua etenkin kovien rasvojen liian suureen määrään ravinnossa.

– Islantilaiset ovat jo pitkään uskoneet, että päivittäinen annos kalanmaksaöljyä torjuu monenlaisia sairauksia.

D-vitamiini ja sen vaikutus luu- ja mielenterveyteen sekä syöpiin ovat vahvoina kiinnostuksenkohteina Islannin yliopiston ravitsemustieteiden laitoksella.

 

D-vitamiinin saantisuositukset ovat olleet Islannissa aina muita Pohjoismaita korkeammat. Lisäksi islantilainen ruokavalio on perinteisesti ollut hyvin proteiinipitoinen. Se näkyy myös virallisissa ravitsemussuosituksissa, sillä suositeltu proteiinin määrä ruokavaliossa on Steingrímsdóttirin mukaan suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Täysjyväviljan ja kasvisten osuus sen sijaan jää islantilaisten lautasella melko vähäiseksi. Vuosisatojen ajan viljat eivät kuuluneet ollenkaan saarivaltion ihmisten ravintoon.

Maitotuotteita kuluu runsaasti

Maitotuotteet ovat pitkään olleet olennainen osa islantilaisten ruokavaliota – kuten suomalaistenkin.

– Maamme sopii hyvin lypsykarjan kasvatukseen, Steingrímsdóttir selventää.

Lehmänmaidon kulutus on kuitenkin laskussa – kuten Suomessakin – ja käynnissä oleva väittely maitotuotteiden epäterveellisistä ominaisuuksista selittää Steingrímsdóttirin mielestä vain osan tästä.

– Ruokavalio on yksinkertaisesti monipuolistunut, ja muut juomat ovat korvanneet maidon ruokapöydässä, hän toteaa.

Lähteenä myös The Nordic Monitoring System 2011–2014 -raportti vuodelta 2017.

Hups, tämä sisältö on vain tilaajille.

Ei hätää, pääset lukemaan jutun rekisteröitymällä alla olevasta linkistä. Samalla saat kaikki digipalvelumme, myös näköislehden, kahdeksi viikoksi käyttöösi täysin maksutta.

Lue 2 viikkoa maksutta!
HUOM! Et sitoudu mihinkään

Jos olet jo tilaaja, .