Jäykät hartiat vetreytyvät ja kesäkilot karisevat soutulenkeillä – oikea tekniikka tekee soutamisesta tehokkaampaa

Kesämökillä loikoillessa ei usein tule ajatelleeksi, että rannassa voi köllöttää melkoisen monipuolinen kuntoiluväline ja kireiden lihasten apuri.

– Tavallisellakin mökkiveneellä voi kuntoilla tehokkaasti, kun tekniikka on kunnossa. Soutaminen on myös erittäin hyvä harjoitusmuoto niska-hartiavaivaiselle, vahvistaa soutuvalmentaja ja osteopaatti Ismo Hyvönen.

Hyvönen muistuttelee kesäisin erityisesti niska- ja hartialihasten kireystiloista kärsiviä asiakkaitaan kuntouttamaan kehoaan soutuveneen avulla. Varsinkin moni tietokoneen ääressä istuva toimistotyöläinen hyötyisi lajista, joka laittaa veren kiertämään päivän aikana passiivisessa tilassa jököttävässä ylä- ja keskivartalossa.

Samaan hengenvetoon Hyvönen muistuttaa oikeanlaisesta soututekniikasta. Jos vetelee airoja ihan missä asennossa sattuu, paikat voivat kipeytyä entisestään.

– Tyypillinen virhe on, että soudetaan selkä pyöreänä, rintakehä lysyssä ja katse maahan luotuna. Tällainen soutuasento rasittaa selkärankaa ja voi kipeyttää selkää.

– Tärkeintä on pitää selkä suorana, ryhti hyvänä ja katse eteenpäin koko soutamisen ajan.

 

Tavallisella soutuveneellä soutaminen on hieman erilaista kuin soutaminen esimerkiksi soutulaitteella tai kirkkoveneellä, joissa istutaan liikkuvalla penkillä.

Siinä missä soutulaitteessa töitä tehdään paljon myös jalkalihaksilla, tavallisessa soutuveneessä jalat vain tukevat asentoa ja vetoliike tehdään pitkälti keski- ja ylävartalon voimalla.

Siis keski- ja ylävartalon voimalla – ei pelkillä käsillä.

– Toinen tyypillinen mökkisoutajan virhe tapahtuu siinä vaiheessa, kun vedetään airoilla. Moni tekee vetoliikkeen virheellisesti niin, että koukistaa käsiä jo vetoliikkeen alussa ja tuo vetoliikkeen lopuksi kädet syliin. Käsien koukistelu voi aiheuttaa kramppeja.

– Oikea tekniikka on sellainen, jossa airot toimivat vain vipuvartena. Kädet pitävät kiinni ja lihastyö tehdään vatsalihaksilla, yläselän lihaksilla ja olkapäillä.

 

Leppoisa sunnuntaisoutelu tai pikku lenkki katiskalle ja takaisin ylläpitää lihasvoimaa paremmin kuin esimerkiksi aurinkotuolissa makoilu. Soututekniikkaa harjoitellessa tahdin voi pitää suosiolla alhaisena ja vedot pitkinä ja rauhallisina.

Jos haluaa kuitenkin lisätä lihasvoimaa ja kehittää kestävyyskuntoa, soutamista voi tehdä lenkkeilymielessä. Jo 10 minuutin yhtäjaksoinen soutu kasvattaa terveyskuntoa. 20–30 minuutin soutulenkki on erittäin monipuolinen kuntotreeni. Vastatuuleen soutaminen on astetta raskaampaa.

Jos tasainen tahti puuduttaa, soutaessa voi tehdä myös intervalleja: soutaa esimerkiksi 15 vetoa kovalla tahdilla ja taas 15 vetoa leppoisammin.

– Verenkierto- ja hengityselimistö saa tarvitsemaansa rasitusta, hapenottokyky paranee ja lihaskunto kasvaa. Soutamista voisi verrata rasitustasoltaan hiihtämiseen, sillä myös soutu hengästyttää ja kuormittaa tasaisesti koko kroppaa.

Hyvösen mukaan soutu sopii hyvin myös ylipainoisille, sillä laji ei kuormita niveliä kuten vaikkapa juokseminen.

 

Perusmallin mökkivene kelpaa yleensä myös kuntosoutuun. Soutamista helpottaa, jos airotkin ovat hyvät.

– Monesti mökkiveneissä airot ovat raskaat kuin halot. Surkeilla airoilla vene lähtee helposti pyörimään.

– Jos voi hieman sijoittaa ja hankkia veistäjän tekemät niin sanotut kirvesairot, joissa on leveä lapa, soutaja saa ihan eri tavalla vedestä kiinni ja soutu muuttuu ihan erilaiseksi, Hyvönen vinkkaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .