Jyväskyläläinen Satu, 48, piti aiemmin ketogeenista ruokavaliota vankilana – "Nyt tuntuu, että jatkan tätä lopun ikääni"

Huhtikuun lämpöaalto vaatii jäätelöä, ja sitä jyväskyläläinen Satu Sjöholm, 48, tekee ja tarjoilee vierailleen. Suussa sulavaa suklaaherkkua ja tiukkaa erityisruokavaliota ei äkkiseltään yhdistäisi toisiinsa. Mutta soijakermasta, koivusokerista, raakakaakaojauheesta ja tummasta suklaasta pyöräytetty vähähiilihydraattinen jäätelö sopii Sjöholmin mukaan mainiosti hänen ketogeeniseen ruokavalioonsa.

– Teen vähähiilarisia herkkuja, mutta mausta en tingi koskaan.

 

Sjöholm kertoo rajoittaneensa hiilihydraattien syöntiä jo vuosikymmeniä. Muutama vuosi sitten ruokavalio muuttui gluteenittomaksi ja tänä keväänä ketogeeniseksi ja maidottomaksi. Uuden elämänmuutoksen syynä olivat allergia- ja geenitestien tulokset.

Yhä useampi syö perusruokaa - ruokavalioiden määrä silti kasvussa  

– Saan viivästyneitä allergiaoireita muun muassa vehnästä ja gluteenista. Mutta isompi syy ruokavaliomuutokseen oli geeniperimässäni oleva kohonnut riski sairastua sekä ykkös- että kakkostyypin diabetekseen. Lääkärin mukaan on ihme, ettei diabetes ole vielä puhjennut. Autoimmuunisairauksista kilpirauhasen vajaatoiminta minulla jo on.

– Uuden ruokavalion syynä on siis halu ennaltaehkäistä sairastumista, ei painonpudotus.

Ketogeenisesta ruokavaliosta puhutaan uutena trendiruokavaliona, jota varsinkin laihduttajat suosivat. Se kehitettiin kuitenkin epilepsian hoitoon jo 1920-luvulla. Lääkehoidon kehittyminen syrjäytti sen useiksi vuosikymmeniksi, mutta se palasi hoitokäyttöön 1990-luvulla.

Ketogeeninen ruokavalio tarkoittaa runsasrasvaista ja vähä­hiilihydraattista ruokavaliota. Päivän aikana syödyn ruoan energiasta 70 prosenttia tulee rasvasta, 20 prosenttia proteiineista ja 5–10 prosenttia hiilihydraateista.

Ruokavalion tavoitteena on ketoosi. Se tarkoittaa aineenvaihdunnan tilaa, jossa keho polttaa hiilihydraattien sijasta rasvoja. Kun rasvaa käytetään energiaksi, se auttaa esimerkiksi verensokeria pysymään matalana.

– Olen aiemmin sanonut, että ketogeeniselle en lähde missään tapauksessa. Se rajoittaa syömistä niin paljon, että siihen vankilaan en halua, Sjöholm muistelee.

– Geenitesti pisti ajatukset uusiksi. Olen jo vuosia välttänyt tavallista leipää, pastaa ja perunaa, joten ajattelin, että ehkä voin sittenkin kokeilla. Nyt tuntuu, että jatkan tätä ruokavaliota lopun ikääni, jos se sopii minulle.

Sjöholmin mukaan ensimmäiset kolme päivää olivat kamalia.

– Himoitsin yhtäkkiä höttöhiilareita, ja minulla oli koko ajan nälkä. Toisaalta kuidun puute aiheutti ohimenevää ummetusta, ja närästyskin vaivasi aluksi.

Pian olo kuitenkin tasoittui ja energiaa alkoi virrata. Isoin muutos oli juuri väsymyksen ja myös migreenin häviäminen.

Sjöholm syö päivittäin kaksi tai kolme kertaa entisen viiden sijasta.

– Liikun paljon päivittäin ja jos käyn aamulla hikilenkillä, syön aamupalaksi vihersmoothien.

 

Myöhäisellä lounaalla hän syö yleensä voissa ja oliiviöljyssä paistettuja vihreitä kasviksia sekä kanaa, kalaa tai lihaa. Iltapalaksi hän valitsee esimerkiksi itse tehtyä siemennäkkäriä ja sardiinia.

Kiellettyjen ruoka-aineiden lista on pitkä ja sisältää myös juurekset, marjat ja hedelmät. Kasviksistakin käyvät vain vihreät.

– Eniten kaipaan marjoja. Joskus teen tyrnimarjoista shotin ja tankkaan sillä C-vitamiinia.

– Kaikkia ravintoaineita tästäkään ruokavaliosta ei saa mitenkään. Sen vuoksi otan esimerkiksi D-vitamiinia ja kalsiumia purkista.

Satu Sjöholm on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, liikuntatieteiden ylioppilas ja joogaohjaaja. Hän työskentelee aluehallintovirastossa liikuntatoimen ylitarkastajana. Vapaa-aikanaan hän kirjoittaa Kutsu vapauteen -blogia.

Ravitsemus on kiinnostanut häntä aina, mutta terveydenhoitoalan asiantuntijaksi hän ei rupea.

– En anna kenellekään sellaisia terveyteen liittyviä neuvoja, jotka kuuluvat lääkärille. Jollekulle sopiva ruokavalio voi sairastuttaa jonkun toisen. Jokainen toivottavasti tietää, mikä on hänelle itselleen parasta.

Sjöholm kertoo myös inhoavansa sitä vastakkainasettelua, jota julkisuudessa käydään ruokavalioiden ja virallisten ravitsemussuositusten välillä.

– Kaikkein älyttömintä ovat erilaiset terveyden ympärillä liikkuvat salaliittoteoriat ja uhkailut. Ruoka on tärkeää, mutta ei se saa mikään uskonto olla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .