Lisää mielekkäitä elinvuosia

Harrastamisen tulisi olla vapaaehtoista ja stressitöntä. Joskus harrastus voi nousta lähes palkkatyön veroiseen rooliin.

Harrastaminen ja aktiivinen elämä lisäävät hyvinvointia, joidenkin arvioiden mukaan myös elinikää.

– Ainakin ne lisäävät mielekkäitä elinvuosia, sanoo tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta.

Harrastaminen lisää kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia, mutta työssä oleville mieluisa harrastus on tärkeää jaksamisen kannalta.

– Harrastusten avulla on mahdollista tuoda työelämään jotain sellaista, joka lisää työssä innostumista. Palautumisen kannalta on hyvä, että elämässä on muitakin kiinnostuksen kohteita kuin työ.

Harjun mielestä työssä jaksamisen kannalta paras harrastus irrottaa ajatukset työn teosta ja antaa aivoille toisenlaisia haasteita.

– Harrastuksen olisi hyvä olla riittävän erilaista, tarjota mahdollisuuden oppia jotain uutta ja tuoda vaihtelua.

Aktiivinen harrastaminen voi myös korvata työelämän puutteita. Jopa niin, että tylsän työn vastapainoksi hankittu vaativa harrastus tekevät elämästä mielenkiintoisen ja tasapainoisen.

Pitääkö harrastamisen olla yhteisöllistä?

– Riippuu ihmisestä. Jollekin esimerkiksi yhdessä laulaminen tekee erityisen hyvää, joku toinen voi kaivata itsekseen tekemistä.

Hyvä harrastus voi myös tarjota mahdollisuuden käyttää sellaista itselleen tärkeää luovuutta, joka ei päivätyössä onnistu.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että pitäisi pää punaisena miettiä, mikä se olisi se oikea harrastus, joka auttaisi minua jaksamaan työssäni.

– Harrastusten kautta oppii uusia asioita, saa uusia näkökulmia ja tapaa uusia ihmisiä. Ne rikastuttavat elämää ja sitä kautta myös työtä. Mutta on hyvin yksilöllistä, kuinka paljon ihminen tuntee tarvetta työstä irrottautumiselle. Jos ei koe työtään kuormittavana, ei välttämättä ole tarvetta palautumiselle, Harju toteaa.

Harrastamisen tulisi olla vapaaehtoista ja stressitöntä, mutta ei välttämättä tavoitteellista.

– Suorittaminen tahtoo nyky-yhteiskunnassa jäädä päälle. Siten myös vapaa-aikaa suoritetaan. Enää ei riitä, että juoksee maratonin, nyt pitää osallistua triathloniin. Kyse on ennen kaikkea ihmisen korvien välissä olevasta asiasta – kyllä postimerkkeilystäkin saa kilpavarustelua, jos niin haluaa.

– Elimistönsä saa helposti ylikuormitustilaan, jos kovan työstressin päälle vielä rääkkää vapaa-ajalla kroppansa äärimmilleen.

Lepo ei tarkoita vain nukkumista, vaan se on myös henkinen prosessi.

Joskus harrastaminen voi nousta lähes yhtä isoon rooliin kuin palkkatyö. Henkilöarviointeihin erikoistuneen Psyconin kehittämiskonsultti Lauri Luoto puhuu blogikirjoituksessaan ”toisesta tekemisestä”, joka voi toimia puskurina työelämän epävarmuutta vastaan. Kun työpaikalla alkavat yt-neuvottelut tai ilmassa on muuta epävarmuutta, moni perustaa sivubisneksen, aloittaa liikuntaharrastuksen tai lupautuu vapaaehtoisprojektiin.

Tällainen toinen tekeminen tarjoaa onnistumisen hetkiä myös silloin, kun siihen on työpaikalla normaalia vähemmän mahdollisuuksia.

Luodon mukaan toisilla tällainen tila on pysyvä. Työ on paikka, jossa ansaitaan toimeentuloa, ja varsinainen itsensä toteuttaminen tehdään muualla.

Uusimmat

Hyvinvointi

Kasariajan suosikkilaji tekee paluuta – lama runteli harrastajamäärät, tuleeko uuden nousun myötä valinta olympialaislajiksi?

Nyt sohvaperunat ylös! Jo tunti kävelyä viikossa puolittaa sairastumisriskin – katso kuvat ja ohjeet kotioloihin soveltuvista treeniliikkeistä

Adhd tuntuu siltä, kuin kaikki tv-kanavat olisivat päällä yhtä aikaa – Ulla, 31, sai selityksen oireilleen vasta väitöskirjaa tehdessään

Potilaalla on lakiin perustuvia oikeuksia, mutta onko hänellä velvollisuuksia? "Aihe on vähän kimurantti"

Suomalaiset nukkuvat huonommin kuin eurooppalaiset keskimäärin – unitutkija Markku Partisen vinkeillä unenlaatu paranee ja aivot palautuvat rasituksesta

Kehon laskennallinen ikä peilaa elettyä elämää – "Istuminen edellyttää melkeinpä parempaa fyysistä kuntoa kuin metsissä samoilu"

Tuntematon ihminen aiheuttaa ensitapaamisella kylmiä väreitä: Asioita, joita järki ei pysty selittämään, mutta aivot tietävät

Kirjailija Riku Korhonen, 46, oli kaksi vuosikymmentä itkemättä, mutta miehekkäämmäksi se ei oloa muuttanut – sitten mies meni naimisiin ja itku löytyi

Raudanpuutteesta voi kärsiä, vaikka hemoglobiini olisi hyvä – "Hyvä, että ferritiini on noussut taas pöydälle"

Uimahallin vakiokävijä Sisko, 41, ei ole koskaan häpeillyt kilojaan – Kehoja on kaikenlaisia, ja ne kaikki mahtuvat uimahalliin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.