Nuoret tulevat herkemmin riippuvaiseksi nikotiinista kuin aikuiset – aine koukuttaa kuin heroiini

Lopettaminen vaatii yleensä kolme tai neljä yritystä ennen kuin nikotiiniriippuvuus on selätetty.

Ultrajuoksija Juuso Simpanen, 27, muistaa ensimmäisen kerran, kun hän pani nuuskan huuleen. Simpanen oli 14-vuotias jalkapalloa harrastava nuori ja pelireissulla Ruotsissa. Kaveriporukka sai ostettua nuuskaa, ja pitihän sitä kokeilla.

— Se ei ollut kovin mielekäs kokemus. Tuli hirveä päänsärky, Simpanen muistelee.

Nuuskakokeilut jäivät vähäksi aikaa siihen.

Simpasella oli kuitenkin muutama kaveri, jotka käyttivät säännöllisesti nuuskaa. Niinpä 15 vuoden iässä hän päätyi itsekin kokeilemaan ainetta uudelleen. Nyt nuuska tuntui jo paremmalta. Siitä tuli miellyttävä, rauhallinen tunne.

Muutaman kokeilukerran jälkeen Simpanen jäi koukkuun.

— Aluksi käytin nuuskaa harvemmin, en edes joka päivä. Nopeasti se meni kuitenkin siihen, että lähes koko ajan piti olla nuuskaa.

Simpanen käytti nuuskaa noin 5—6 kertaa päivässä. Hänellä oli tapana nauttia siitä erityisesti ruokailun jälkeen.

Koulussa oli jonkin verran puhuttu nuuskan huonoista terveysvaikutuksista, eikä Simpasella ollut harhakuvitelmia, että nuuska parantaisi esimerkiksi urheilusuorituksia. Mutta koska kaveritkin käyttivät, sitä ajautuu helposti itsekin nuuskan käyttäjäksi.

Nuuskaa sai melko helposti. Yleensä lähipiiristä löytyi joku tuttava, joka kävi Ruotsissa ja toi sieltä nuuskaa. Lisäksi ainakin Helsingissä jotkut kioskit myivät nuuskaa laittomasti tiskin alta myös alaikäisille.

Elämäntapamuutokseen sisältyi nuuskalakko

Parikymppisenä Simpanen alkoi miettiä omaa ruokavaliotaan. Hän ryhtyi lopulta vegaaniksi, koska hänen mielestään eläinten syöminen on eettisesti väärin sekä terveydelle ja ilmastolle haitallista. Samalla hän alkoi miettiä omia elämäntapojaan laajemmin.

— Nuuskan käytöstä tuli fiilis, ettei tässä ole järkeä.

Kuuden vuoden käytön jälkeen Simpanen päätti lopettaa.

Aluksi hän vähensi nuuskan käyttöä, ja se sujui hyvin. Täydellinen nuuskalakko oli kuitenkin vaikeampaa.

— Söin tosi paljon purkkaa. Ruokakaupoissa myytiin myös nikotiinittomia nuuskia, joista tuli vähän samanlainen tunne kuin oikeasta nuuskasta.

Alussa tuli päänsärkyä ja pientä heikotusta erityisesti ruuan jälkeen, jolloin Simpanen oli tottunut ottamaan nuuskaa. Vieroitusoireet eivät olleet erityisen häiritseviä, mutta ajatukset kuitenkin pyörivät nuuskan ympärillä. Heikon hetken tullessa piti olla jotakin tekemistä. Silloin Simpanen lähti lenkille.

Kun päätös lopettamisesta oli tehty, retkahduksia ei enää tullut.

— Kun päätin, niin onnistuin kerralla.

Entisestä jalkapalloilijasta ultrajuoksijaksi

Simpanen on FC Hongan riveillä pelannut entinen jalkapallon ammattipelaaja. Hän lopetti uransa vuonna 2013 ja vaihtoi Aasiassa vietetyn sapattivuoden jälkeen päälajinsa juoksuun.

Vuonna 2017 hän voitti muun muassa 160 kilometriä pitkän Karhunkierroksen, 130 kilometriä pitkän Vaarojen maratonin sekä kolme erillistä juoksukilpailua käsittävän Ultra Trail Tourin.

Ultra Trail Tourissa juostaan ensin 160 kilometrin Karhunkierros Rukan lähistöllä. Sitten mennään 134 kilometriä Pallaksen ja Hetan maisemissa ja viimeiseksi 130 kilometriä Pohjois-Karjalassa. Tämän vaativan kilpailun voittoa Simpanen pitää juoksu-uransa parhaana saavutuksena.

Välillä hän käy juoksemassa ”tavallisia” maratoneja eli noin 42 kilometrin matkoja.

Tämän vuoden päätavoite on polkujuoksun MM-kisat kesäkuussa Portugalissa. Siellä Simpanen tavoittelee sijoitusta 30 parhaan joukossa.

Simpanen ei huomannut, että nuuskan käytön lopettaminen olisi vaikuttanut hänen urheilusuorituksiinsa ainakaan merkittävästi. Lopettamisen aikoihin Simpasen elintavat tosin muuttuivat muutenkin, joten nuuskan vaikutuksia tuloksiin on vaikea arvioida.

— Vähän ehkä palauduin nopeammin kuin ennen, Simpanen sanoo.

Nykyisin hänen ei enää tee mieli nuuskaa.

Kolme yritystä ennen onnistunutta lakkoa on ihan normaalia

Tupakkatuotteiden käytön lopettaminen onnistuu keskimäärin vasta kolmannella tai neljännellä yrityksellä. Ei ihme, sillä tupakasta tai nuuskasta eroon pääsevä yrittää irtautua erittäin vahvasti riippuvuutta aiheuttavasta aineesta: nikotiinista.

Tupakassa elimistölle haitallisinta on savukkeen palamisesta syntyvä savu. Sen sisältämä häkä, nikotiini ja muut aineet aiheuttavat haittoja kaikkialla elimistössä. Nuorten keskuudessa yleistynyt nuuskan käyttö ei aiheuta savuhaittoja, mutta nuuskassa on samoja elimistölle haitallisia aineita kuin savukkeissa. Näistä tärkein on nikotiini, joka aiheuttaa erityisen voimakkaasti riippuvuutta juuri nuorissa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .