Pierua ei kannata pidättää eikä hävetä – erikoislääkäri kertoo miksi

”Istun taikka kävelen, perse soittaa sävelen”. Junnu Vainion vanha viisaus pitää kutinsa, sillä kaikki nisäkkäät pierevät, mutta ainoastaan ihmisten tiedetään nolostelevan tätä täysin luonnollista kaasupurkausta.

Pierut muodostuvat kaasuyhdisteistä eli typestä, hapesta, hiilidioksidista, vedystä ja metaanista.

– Pierut, tai lääketieteessä puhutaan ilmavaivoista, ovat 99 prosenttisesti näitä kaasuja, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova kertoo.

Ilmavaivat ovat kaikkia ihmisiä yhdistävä tekijä, eikä niitä Koivurovan mukaan pidä hävetä.

– Ilmavaivat ovat osa kokonaisuutta, kun vatsaa turvottaa.

 

Pierun sisältämät kaasut ovat pääosin hajuttomia. Pierun pahan hajun aiheuttaa rikkivety ja metyylimerkaptaani, jotka ovat molemmat haitallisia kaasuja elimistölle.

– Suolistossa on sellainen järjestelmä, että nämä kaksi kaasua eivät imeydy sinne ollenkaan vaan poistuvat peräaukon kautta, Olli-Pekka Koivurova sanoo.

Pierussa on eniten typpeä, ja lisäksi siinä on happea matalina pitoisuuksina. Hiilidioksidin, vedyn ja metaanin pitoisuudet vaihtelevat hyvin paljon yksilöittäin.

– Tähän kaikkeen vaikuttaa ihmisen bakteerikanta, ruokavalio ja sairaudet, jotka muuttavat bakteerikantaa tai lisäävät bakteerien määrää.

 

Toisin kuin luullaan, pierun pidättäminen ei ole erityisen vaarallista.

– Siitä voi tulla epämiellyttävä olo, venyttävä tunne ja vatsa-alueen kipuilua, Olli-Pekka Koivurova tietää.

Pierua ei kannata pidätellä, sillä se purkautuu suolesta pois ennemmin tai myöhemmin.

Pierun äänen voimakkuutta ei ainakaan treenaamatta voi säädellä. Äänen voimakkuus riippuu esimerkiksi ilman virtausnopeudesta.

– Suoliston supistelutoiminnalla on myös merkitystä. Seisoma-asennossa ilma lähtee pois paremmin kuin makuullaan, Koivurova kertoo.

 

Sukupuolieroja ei suolistokaasujen muodostumisessa Koivurovan mukaan ole, mutta esimerkiksi suolen toiminnassa tapahtuu naisilla muutoksia kuukautisrytmin mukaisesti.

– On vaikea sanoa, mikä määrä ilmaa on normaalia. Normaali ihminen päästää ilmaa 10–20 kertaa päivässä, ja dieetti voi jopa kaksin- tai kolminkertaistaa kaasun määrän, Koivurova kertoo.

 

Ilmaa muodostuu suolistoon ruokailujen yhteydessä, ja ruokavalio voi vaikuttaa merkittävästi sen määrään.

Kuitupitoinen ruoka tekee hyvää vatsalle, mutta se voi lisätä osalle ihmistä ilmavaivoja.

Olli-Pekka Koivurovan mukaan ilmavaivat ovat kuitenkin täysin normaaleja, eikä kuituja kannata niiden takia välttämättä jättää pois ruokavaliosta, päinvastoin. Kuiduttomuus saattaa lisätä ummetusta.

– Ummetuksesta kärsivillä on usein ilmaa elimistössä enemmän kuin muilla, koska koko suolen sisältö liikkuu ja poistuu suolistosta hitaammin.

 

Yöaikaan suoliston supistelu, joka vie suolen sisältöä eteenpäin, rauhoittuu.

Varsinkin jos syö illallisen hyvin myöhään, on Olli-Pekka Koivurovan mukaan mahdollista, että yönaikainen suolen supistelutoiminto päästättää ilmoja helpommin ulos pitkin yötä.

– Makuuasento ei ole paras asento ilman poistumiselle, mutta tietoisuutemme elimistöstä ja tahdonalainen reagointi ei toteudu yöaikaan parhaalla mahdollisella tavalla, Koivurova tietää.

Otollisin aika ilmojen päästelylle on kuitenkin aamulla.

– Suolisto herää pari tuntia ennen meitä ja toimii aamulla ylikierroksella. Aamupalan jälkeen useimmilla ihmisillä laukeaa luontainen ulostamisrefleksi.

– Aamulla ilmavaivat ovat pienimmillään mutta lisääntyvät iltaa kohti.

 

Apteekeissa myydään ruuansulatustoimintaa edistäviä ja suolistokaasuja vähentäviä entsyymivalmisteita. Olli-Pekka Koivurovan mukaan tieteellinen tutkimusnäyttö niiden toimivuudesta on harmittavan vähäistä.

– Useat ilmavaivalääkkeet pienentävät suolikaasujen kuplien kokoa mutta eivät vähennä ollenkaan kokonaiskaasun määrää. Ne eivät ole osoittautuneet lumelääkettä paremmiksi. On kuitenkin valmisteita, joista on osoitettu, että nestemäisessä muodossa ne voivat vähentää kaali- ja papuruokien aiheuttamia ilmavaivoja. Samaa vaikutusta ei ole kuitenkaan osoitettu tai tutkittu tableteilla tai kapseleilla, Koivurova kertoo.

Lääkkeen annostelutavalla erityisesti suolistossa voi olla merkitystä.

Ilmat kannattaakin päästää ulos sen sijaan, että sitä yrittäisi entsyymivalmisteilla vähentää.

– Omalta kannaltani koen, että dieetillä on paljon suurempi merkitys kuin lääkityksellä. Lääkityksen merkitys on aika vähäinen.

– Ilmavaivat eivät ole haitallisia ihmisille, eikä niiden välttämisen takia kannata yksipuolistaa ruokavaliota. Sosiaaliset tilanteet huomioiden kannattaa vaan päästellä, Koivurova rohkaisee.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .