Quel est ton passe-temps?

Jorma Vesalan torstai-iltoihin kuuluu puolitoista tuntia ranskan opiskelua.

Syyskauden alkaessa jyväskyläläinen yrittäjä ja markkinointitutkija Jorma Vesala suuntaa torstai-iltaisin kaupunginkirjaston yläkertaan, kansalaisopiston ranskan kielen tunnille. Niin hän on tehnyt jo viiden vuoden ajan.

Vesalan innostus ranskan kieleen alkoi Brysselissä vietetyn kymmenen vuoden aikana.

– Kieli tarttui sen verran, että se alkoi kiinnostaa, mutta kielioppi oli hukassa. Brysselissä kielikursseille oli tungosta tai ei vain löytynyt sopivia aikoja. Oli itselläkin kiireitä, työn lisäksi lastenhoitoa ja talon remontointia.

Naapuruston ja ystävien kanssa hän puhui englantia.

Kun perhe muutti viisi vuotta sitten Tikkakoskelle, Vesala päätti lähteä opiskelemaan ranskaa perusteellisemmin.

– Ajattelin, että voin uhrata sen puolitoista tuntia viikossa, jotta kielitaidosta voisi olla joskus jotain hyötyä. Tietenkin joskus tuntui tylsältä lähteä tunnille.

Tähän asti hän on hyötynyt ranskan kielen taidostaan lähinnä matkoilla.

– Belgiaan jäi monia tuttuja ja vierailen siellä edelleen säännöllisesti. Osaan lukea ruokalistoja ja asioida ranskaksi kaupoissa, mutta edes viiden vuoden opiskelu ei auta, jos kieltä ei voi käyttää jatkuvasti.

Hän kertoo olevansa keskiverto kielten oppija. Englanti hioutui hyväksi Brysselin vuosien aikana. Ruotsi ja saksa ovat kouluaikaisella tasolla.

Ranska on hänen mielestään kaunis mutta vaikea kieli.

– Sanat äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan. Kuullun ymmärtäminen ja ääntäminen on hankalaa. Lisäksi aivan pienikin äänteen muutos sanassa saattaa muuttaa sanan merkityksen.

Syksyllä moni aloittaa innoissaan uuden harrastuksen, mutta motivaatio ehtii lopahtaa ennen kuin kevät koittaa.

– Yleensä jos kurssille ilmoittautuu 20 opiskelijaa, puolet tippuu pois. Koska opiskelu on vapaaehtoista, on houkutus jättää se kesken, jos ei ole pariin kertaan päässyt paikalle tai ei ole ollut aikaa tehdä läksyjä.

Vesala arvioi jaksaneensa käydä tunneilla hyvän opettajan ja oman pitkäjänteisyytensä ansiosta.

– Opettajamme Marjatta Abedi on pedagogisesti taitava. Hän etenee rauhallisesti, ja luokassa on rento ja vapautunut ilmapiiri. Opettajalla on suuri merkitys, jotta aikuiset opiskelijat jaksavat käydä tunneilla.

Hän kiittää myös aikuisten opiskeluun suunniteltuja oppikirjoja, jotka tarjoavat tietopaketteja Ranskan historiasta, kulttuurista, gastronomista ja matkailusta.

Viiden vuoden aikana ydinporukka on pysynyt samana: mukana on lääkäriä, entistä diplomaattia, tietotekniikkaosaajaa ja useita eläkeläisiä.

Ranskan opiskelu on Vesalan harrastuskirjossa poikkeus. Heti ranskan tunnin jälkeen hän suuntaa salibandyharjoituksiin. Porukka on tuttu ja harjoituspaikka lähellä. Talvella hän hiihtää, laskettelee ja pelaa jääkiekkoa. Poikansa jääkiekko- ja jalkapalloharrastuksen myötä hän ryhtyi junnuvalmentajaksi.

– Mietin, haluanko viettää sen ajan, jonka poikani pelaa, seisoskelemalla kentän laidalla vai olla mukana. Niin valitsin valmentamisen.

Mutta on hänellä toinenkin ”rauhallinen” harrastus ranskan opiskelun lisäksi: lukeminen.

– Nyt on menossa Simo Salmisen elämänkerta. Olen aina tykännyt Uuno Turhapuron elokuvista, hän paljastaa.

(Otsikossa kysytään, mitä sinä harrastat?)

Uusimmat

Hyvinvointi

Nyt sohvaperunat ylös! Jo tunti kävelyä viikossa puolittaa sairastumisriskin – katso kuvat ja ohjeet kotioloihin soveltuvista treeniliikkeistä

Adhd tuntuu siltä, kuin kaikki tv-kanavat olisivat päällä yhtä aikaa – Ulla, 31, sai selityksen oireilleen vasta väitöskirjaa tehdessään

Potilaalla on lakiin perustuvia oikeuksia, mutta onko hänellä velvollisuuksia? "Aihe on vähän kimurantti"

Suomalaiset nukkuvat huonommin kuin eurooppalaiset keskimäärin – unitutkija Markku Partisen vinkeillä unenlaatu paranee ja aivot palautuvat rasituksesta

Kehon laskennallinen ikä peilaa elettyä elämää – "Istuminen edellyttää melkeinpä parempaa fyysistä kuntoa kuin metsissä samoilu"

Tuntematon ihminen aiheuttaa ensitapaamisella kylmiä väreitä: Asioita, joita järki ei pysty selittämään, mutta aivot tietävät

Kirjailija Riku Korhonen, 46, oli kaksi vuosikymmentä itkemättä, mutta miehekkäämmäksi se ei oloa muuttanut – sitten mies meni naimisiin ja itku löytyi

Raudanpuutteesta voi kärsiä, vaikka hemoglobiini olisi hyvä – "Hyvä, että ferritiini on noussut taas pöydälle"

Uimahallin vakiokävijä Sisko, 41, ei ole koskaan häpeillyt kilojaan – Kehoja on kaikenlaisia, ja ne kaikki mahtuvat uimahalliin

Välipalapatukan pakkaus voi johtaa harhaan – ravitsemusterapeutti arvioi 14 patukkaa, katso suosikit

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.