Ruokailu on taitolaji yötyöläisille – vapaapäivinä vatsaa kannattaa helliä syömällä säännöllisesti

Lääkintävahtimestari Kalevi Savolainen on tehnyt 27 vuotta kolmivuorotyötä sairaalassa. Vuorot ovat usein kiireisiä ja eteen tulevat työtilanteet ennalta arvaamattomia. Jos hän on varannut evääksi lämmitettävän ruuan, sen voi joutua viemään koskemattomana takaisin kotiin vuoron päätyttyä.

– Pyrin aina pitämään evästauon, mutta en välttämättä ehdi syödä lämmintä ruokaa.

Useimmiten Savolaisella on ilta- ja yövuoroissa eväinä täytettyä ruisleipää ja jogurttia, jotka hän nauttii kahvin kera. Raskaita, rasvaisia ruokia hän välttää, sillä niistä seuraa vuorenvarmasti väsymys.

Ennen iltapäivällä alkavaa iltavuoroa Savolainen käy usein syömässä omalla ajallaan sairaalan ravintokeskuksessa. Vuorossa syödään työaikana sopivan tilaisuuden tullen. Yleensä se tarkoittaa hätäistä kahvitaukoa, joka saattaa keskeytyä kiireellisen tehtävän vuoksi.

 

Savolaisen uran alkuaikoina, 1990-luvun alussa yövuorot Mikkelin keskussairaalassa olivat huomattavasti rauhallisempia kuin nykyisin. Hoitajat saattoivat valmistaa taukotiloissa keittoa yhteiseksi ateriaksi työntekijöille.

– 2000-luvun taitteen jälkeen tämä kulttuuri hävisi, kun vanhempia hoitajia jäi paljon eläkkeelle. Nykyään ruuanvalmistus työvuoron aikana olisi mahdotonta jo työnkuvankin puolesta.

Savolaisen työhön kuuluu paljon potilaiden nostelua ja siirtelyä, joten energiaa kuluu. Hän myöntää, että välillä tulee sorruttua nopeaan sokeritankkaukseen. Herkkuja on vaikea vastustaa, jos niitä on tarjolla kahvihuoneen pöydällä työkaverin synttäreiden tai läksiäisten kunniaksi. Ja aika usein on.

– Työ on niin fyysistä, että yleensä en koe tunnontuskia makean syömisestä.

Potilaiden nostelu on aiheuttanut Savolaiselle selkävaivoja, mutta muuten hän kertoo kestävänsä kolmivuorotyön rasitukset hyvin. Hän syö mielellään kasviksia, ja lempiruokaa on tavallinen kotiruoka: lihamakaronilaatikko tai perunamuusi jauhelihakastikkeella.

– En ole mikään pihvien syöjä.

 

Terveydenhuollossa työskentelevän on vaikea välttyä valistukselta. Sairaalan ravintokeskuksen kampanjat ovat Savolaisellekin tuttuja, ja hän on saanut ravitsemusneuvontaa myös ammattiliiton kuntokurssilla. Ammattiyhdistystehtäviensä kautta hän seuraa työhyvinvointiin liittyviä asioita muutenkin.

Vuorotyö kasvattaa kansantautien, kuten kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskejä.

Usein vuorotyötä tekevälle kertyy myös ylipainoa. Syitä on monia. Huonosti nukutun yön jälkeen tulee syötyä enemmän kuin olisi tarpeellista. Seuraavana päivänä olo on kuin krapulaisella ja tekee mieli herkutella. Toisaalta epäsäännöllinen työ voi hankaloittaa säännöllistä ruokailua, jolloin aterialla saatetaan syödä vähän enemmän kuin olisi tarpeen.

 

Vuorotyöläiset kärsivät usein myös ruuansulatusongelmista, sillä öisin aineenvaihdunta hidastuu.

– Vuorotyö on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Työ voi olla fyysisesti tai henkisesti hyvin raskasta tai esimerkiksi monotonista tehdastyötä. Vuorot voivat vaihtua tiheästi tai ihminen voi tehdä pelkkää yötyötä, huomauttaa tutkija Katri Hemiö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

 

Vuorotyötä tekeville ei ole laadittu omia ravitsemussuosituksia, mutta ruokailujen ajoittamisesta on ohjeita. Periaatteena ovat suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Yötyöläisille ei esimerkiksi suositella erityisiä ravintolisiä tai vaikkapa normaalia suurempia annoksia D-vitamiinia.

Yötyötä ja myöhäisiä iltavuoroja tekevän kannattaa kiinnittää huomiota ainakin säännölliseen ruokailurytmiin sekä riittävään kasvisten ja pehmeiden ravintorasvojen käyttöön.

– Jos on sellaisessa työssä, että säännöllinen ruokailu on mahdotonta, voi hyvää ravitsemusta ottaa takaisin vapaapäivinä, Hemiö huomauttaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .