Sirkuksesta tuttu käsilläseisonta on lisännyt suosiotaan kuntosaleilla – katso tästä 10 vinkkiä suoritukseen

Sirkusmaailmasta tuttu käsilläseisonta on ollut osa trenditietoisten kuntosaliharrastajien harjoittelua jo hyvän tovin.

Käsilläseisontaa opettava kuntosaliyrittäjä Jukka Rajala, 38, arvioi, että Suomessa on jo tuhansia alan harrastajia, kun mukaan lasketaan myös sirkus- ja voimisteluväki.

Rajalan mukaan kyseessä on maailmalla varsin suosittu harjoittelumuoto. Sen suosio on kasvanut Suomessakin tasaisesti vuodesta 2011.

Tuolloin Rajala löysi sen itsekin. Hän lopetti kahvakuulilla kilpailemisen ja siirtyi kehonpainoharjoitteluun, jonka harjoitteisiin käsilläseisonta lukeutuu. Vuonna 2013 hän alkoi treenata taitoa järjestelmällisesti.

– Käsilläseisonta on nostanut suosiotaan suuresti, kun ihmiset ovat ymmärtäneet, ettei kyseessä ole jokin äärimmäistä taitoa tai voimaa vaativa suorite, Rajala sanoo.

Rajala on myös kirjoittanut käsilläseisonnasta kirjan.

Mikä siinä sitten kiehtoo? Uuden oppiminen, joka tuo aidon ilon kasvoille, Rajala vastaa.

– Uusien taitojen oppiminen on meille tärkeää, ja siksi uskon käsilläseisonnan olevan niin suosittua. Lisäksi se kehittää fyysisiä ominaisuuksia, etenkin ylävartalon voimaa ja liikkuvuutta, Rajala perustelee.

– Jonkin verran myös keskivartalo joutuu töihin. Suurin osa harrastajista harjoittelee monipuolisesti, joten kyseessä ei ole vain yhden asian toistuvaa tekemistä.

Rajalan mukaan käsilläseisonta on paljon muutakin kuin sirkustemppu.

 – Sitä opetellessa pitää samalla huolta omasta toimintakyvystään.

Käsilläseisontaa harrastetaan yksin ja ryhmissä erilaisilla kuntosaleilla, sirkuksessa, telinevoimisteluseuroissa, temppukerhoissa ja kodeissa.

Alan kursseja järjestetään pääosin isommissa kaupungeissa. Käsilläseisonta sopii perusterveille ja kaikenikäisille.

Aloittelijalle riittävä tahti on 1–3 harjoituskertaa viikossa. Rajala suosittelee, että aloittelija pitäisi kerrallaan enintään tunnin harjoitussession, josta korkeintaan 20 minuuttia on käsilläseisontaa.

– Kun pohjat on luotu, harjoitusten määrää voidaan nostaa 4–5 kertaan viikossa.

Harjoittelumuodossa tarvitaan erityisesti liikkuvuutta ja jonkin verran voimaa. Myös käsitasapainoilun taito ja kyky olla pää alaspäin ovat eduksi.

Rajala arvioi, että aloittelijasta voi tulla ammattilainen 10–20 vuodessa.

– Jo kuudessa kuukaudessa voidaan kuitenkin saada kahden käden seisonnan perusteet kuntoon. Tähän vaikuttaa paljon lähtötilanne.

Normaalisti vakaa kahden käden seisonta opitaan 12–24 kuukaudessa.

– Tämä tarkoittaa, että kykenet hallitsemaan vartalon asennon minimaalisella jännittämisellä, osaat reagoida korjausliikkeillä tasapainon horjumiseen ja osaat ponnistaa oikealla tarkkuudella vapaaseen käsilläseisontaan. Kun nämä kolme asiaa ovat hallussa, voidaan alkaa miettiä käsilläseisonnan muita osa-alueita, kuten nostoja ja punnerruksia, Rajala selvittää.

Kun vakaa kahden käden seisonta on hallussa, voi halutessaan alkaa harjoitella yhdellä kädellä seisomista. Tämän oppiminen vie Rajalan mukaan vielä 2–5 vuotta ja vaatii useita viikoittaisia harjoituspäiviä.

Helsinkiläisyrittäjä Janne Saari, 47, myöntää, ettei käsilläseisonnan oppiminen ole ollut hänelle helppoa.

– Olen luonnostaan rautakanki. En saa ranteitakaan normaalisti suorakulmaan.

Niin vain mies kuitenkin taiteilee kahdella kädellä kuin mikäkin guru. Saari on sitkeästi opetellut taidon neljässä vuodessa.

– Jos minäkin, sopivasti lihava keski-ikäinen, olen oppinut käsilläseisonnan, kuka tahansa voi oppia sen, Saari naurahtaa helsinkiläisellä salilla.

Neljä vuotta sitten Saari etsi itselleen vakituista liikuntaharrastusta ja löysi käsilläseisonnan.

– Olin käynyt hiihtämässä tai juoksulenkillä pari kertaa viikossa, mutta johdonmukainen liikuntaharrastus puuttui. Crossfittiä en viitsinyt aloittaa, kun siinä reuhkataan tolkuttomasti. Jostain löysin käsilläseisonnan: minua viehätti, että siinä voi yhdistää voiman ja liikkuvuuden.

Aluksi Saari opetteli taitoa seisomalla käsillä seinää vasten.

– Ensimmäiset puoli vuotta meni voiman hankintaan ja perusasentojen opetteluun. Vajaan vuoden kuluttua pystyin seisomaan käsin muutamia sekunteja itsenäisesti. Yli vuosi kului, että sain selän suoraksi seisonnassa.

Alkuvaiheessa miehen kärsivällisyys oli koetuksella, kun yläkroppa ei ollut vielä riittävän vahva ja vetreä. Saarta motivoi kuitenkin se, että hän oppi alati jotain uutta.

Ensimmäisen vuoden jälkeen Saari sai liikkeisiinsä varmuutta ja venytti käsilläseisonta-aikojaan.

– Enimmillään olen seissyt käsillä 3–4 minuuttia putkeen. Joku voisi luulla, että siinä alkaa päätä huipata. Ei ala.

Saari käy salilla kolmisen kertaa viikossa seisomassa käsillä ja pari kertaa viikossa tekemässä voimaharjoitteita. Käsilläseisontasessiot sisältävät yleensä puoli tuntia alkuverryttelyä ja puoli tuntia seisontaharjoitteita. Usein hän treenaa muiden alan harrastajien kanssa.

Saaren seuraava haaste on oppia yhdellä kädellä seisonta.

– Tavoitteena on, että hallitsen sen jouluun mennessä.

Saaren mielestä käsilläseisonta on sopiva liikuntamuoto hänen kaltaiselleen konttorirotalle.

– Käsilläseisonta on lempeä laji, jossa ei yleensä tule loukkaantumisia. Tässä saa taitoa ja voimaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .