Suomalaiset nukkuvat trooppisissa lämpötiloissa

Ihminen tottuu viikossa yhden asteen pudotukseen sisälämpötilassa. Liian korkea sisälämpötila voi lisätä terveysriskejä.

Valtaosa suomalaisista nukkuu talvella trooppisissa eli yli 20 asteen lämpötiloissa, kirjoittaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asuinympäristö- ja terveysyksikön erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaughnessy THL-blogissa (www.thl.fi).

Säästä puhuttaessa trooppinen yö tarkoittaa sitä, ettei ulkolämpötila yön aikana laske alle 20 asteen. Suomessa vain yksittäisinä kesäöinä lämpötila pysyttelee trooppisissa lukemissa.

Haverinen-Shaughnessyn väite lämmityskauden trooppisista makuuhuonelämpötiloista perustuu THL:n koordinoimaan tutkimukseen, jossa selvitettiin vuosina 2011–15 asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia rakennukseen, sisäilman laatuun ja asukkaiden terveyteen.

Hyvä lämpötila on 21 astetta

Tutkimuksen mukaan suomalaisissa kerrostaloasunnoissa lämpötila on lämmityskaudella yli 23 astetta keskimäärin 40 prosenttia ajasta ja yli 24 astetta noin 17 prosenttia ajasta. Alle 21 astetta on vain kuusi prosenttia ajasta.

Tutkimuksessa mitattiin satojen asuntojen lämpötiloja jatkuvasti useiden kuukausien ajan lämmityskaudella.

– Laskimme sen osuuden ajasta, jolloin lämpötilarajat ylittyivät tutkimuskaudella. Lämpötiloja ei muutettu tutkimusajaksi vaan ne edustavat normaalia käyttötilannetta, selventää Haverinen-Shaughnessy.

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2013) mukaan hyvä sisälämpötila on 21 astetta, eikä se lämmityskaudella saisi ylittää 23–24 astetta.

Tutkimuksessa lämpötiloissa ei havaittu eroja omistus- ja vuokra-asuntojen välillä, eikä tutkimusjaksoon osuneella kovalla pakkasjaksollakaan esiintynyt tyytymättömyyttä asunnon lämpötilaan.

– Asuntojen lämmityksessä ei Suomessa tingitä, Haverinen-Shaughnessy päättelee.

Kuuma lisää terveysriskejä

Liian korkea sisälämpötila voi lisätä terveysriskejä. Asumisterveysohjeen mukaan liian lämmin huoneilma voi lisätä väsymistä, keskittymiskyvyn alenemista, hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta, mikä voi johtaa turhaan ilmankostutukseen.

– Lisäksi se voi aiheuttaa tuottavuuden laskua, kun muisti ja oppiminen heikentyvät. Näitä vaikutuksia on tutkittu erilaisissa työympäristöissä ja kouluissa, lisää Haverinen-Shaughnessy.

Vaikutukset voivat johtua joko suoraan liian korkeasta lämpötilasta tai epäsuoraan asunnon rakenteiden ja materiaalien päästöistä kuten formaldehydistä ja haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Kaasumaiset päästöt lisääntyvät lämpötilan noustessa.

Lisäksi korkea sisälämpötila pienentää ilman suhteellista kosteutta, mikä ärsyttää ihoa ja limakalvoja. Tutkimuksen mukaan sisäilman suhteellinen kosteus alitti lämmityskaudella 20 prosenttia joka viidennessä asunnossa. Kosteuden pitäisi ohjearvojen mukaan olla 20–60 prosenttia.

– Joidenkin virusten, kuten influenssan ja rotaviruksen on arvioitu säilyvän elossa pitempään, jos suhteellinen kosteus on matala, Haverinen-Shaughnessy huomauttaa.

Aste viikossa pois

Arvioiden mukaan ihminen tottuu yhden asteen pudotukseen lämpötilassa viikossa. Sisälämpötilan viilentämistä kompensoivat lämpimät vaatteet.

– Tuntuu siltä, että suuri osa ihmisistä on ruvennut ajattelemaan, että talvellakin sisällä pitää pärjätä t-paidassa. Onko kyse samasta kuin syömisessä: herkutellaan koska siihen on varaa, vaikka onkin terveellisempää olla syömättä liikaa, Haverinen-Shaughnessy pohtii.

Sisälämpötilan laskeminen tuntuu myös rahapussissa ja hillitsee ilmastonmuutosta. Motivan nyrkkisäännön mukaan yhden asteen tiputus huonelämpötilassa säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa.