Suomalaiset nukkuvat trooppisissa lämpötiloissa

Ihminen tottuu viikossa yhden asteen pudotukseen sisälämpötilassa. Liian korkea sisälämpötila voi lisätä terveysriskejä.

Valtaosa suomalaisista nukkuu talvella trooppisissa eli yli 20 asteen lämpötiloissa, kirjoittaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asuinympäristö- ja terveysyksikön erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaughnessy THL-blogissa (www.thl.fi).

Säästä puhuttaessa trooppinen yö tarkoittaa sitä, ettei ulkolämpötila yön aikana laske alle 20 asteen. Suomessa vain yksittäisinä kesäöinä lämpötila pysyttelee trooppisissa lukemissa.

Haverinen-Shaughnessyn väite lämmityskauden trooppisista makuuhuonelämpötiloista perustuu THL:n koordinoimaan tutkimukseen, jossa selvitettiin vuosina 2011–15 asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia rakennukseen, sisäilman laatuun ja asukkaiden terveyteen.

Hyvä lämpötila on 21 astetta

Tutkimuksen mukaan suomalaisissa kerrostaloasunnoissa lämpötila on lämmityskaudella yli 23 astetta keskimäärin 40 prosenttia ajasta ja yli 24 astetta noin 17 prosenttia ajasta. Alle 21 astetta on vain kuusi prosenttia ajasta.

Tutkimuksessa mitattiin satojen asuntojen lämpötiloja jatkuvasti useiden kuukausien ajan lämmityskaudella.

– Laskimme sen osuuden ajasta, jolloin lämpötilarajat ylittyivät tutkimuskaudella. Lämpötiloja ei muutettu tutkimusajaksi vaan ne edustavat normaalia käyttötilannetta, selventää Haverinen-Shaughnessy.

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2013) mukaan hyvä sisälämpötila on 21 astetta, eikä se lämmityskaudella saisi ylittää 23–24 astetta.

Tutkimuksessa lämpötiloissa ei havaittu eroja omistus- ja vuokra-asuntojen välillä, eikä tutkimusjaksoon osuneella kovalla pakkasjaksollakaan esiintynyt tyytymättömyyttä asunnon lämpötilaan.

– Asuntojen lämmityksessä ei Suomessa tingitä, Haverinen-Shaughnessy päättelee.

Kuuma lisää terveysriskejä

Liian korkea sisälämpötila voi lisätä terveysriskejä. Asumisterveysohjeen mukaan liian lämmin huoneilma voi lisätä väsymistä, keskittymiskyvyn alenemista, hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta, mikä voi johtaa turhaan ilmankostutukseen.

– Lisäksi se voi aiheuttaa tuottavuuden laskua, kun muisti ja oppiminen heikentyvät. Näitä vaikutuksia on tutkittu erilaisissa työympäristöissä ja kouluissa, lisää Haverinen-Shaughnessy.

Vaikutukset voivat johtua joko suoraan liian korkeasta lämpötilasta tai epäsuoraan asunnon rakenteiden ja materiaalien päästöistä kuten formaldehydistä ja haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Kaasumaiset päästöt lisääntyvät lämpötilan noustessa.

Lisäksi korkea sisälämpötila pienentää ilman suhteellista kosteutta, mikä ärsyttää ihoa ja limakalvoja. Tutkimuksen mukaan sisäilman suhteellinen kosteus alitti lämmityskaudella 20 prosenttia joka viidennessä asunnossa. Kosteuden pitäisi ohjearvojen mukaan olla 20–60 prosenttia.

– Joidenkin virusten, kuten influenssan ja rotaviruksen on arvioitu säilyvän elossa pitempään, jos suhteellinen kosteus on matala, Haverinen-Shaughnessy huomauttaa.

Aste viikossa pois

Arvioiden mukaan ihminen tottuu yhden asteen pudotukseen lämpötilassa viikossa. Sisälämpötilan viilentämistä kompensoivat lämpimät vaatteet.

– Tuntuu siltä, että suuri osa ihmisistä on ruvennut ajattelemaan, että talvellakin sisällä pitää pärjätä t-paidassa. Onko kyse samasta kuin syömisessä: herkutellaan koska siihen on varaa, vaikka onkin terveellisempää olla syömättä liikaa, Haverinen-Shaughnessy pohtii.

Sisälämpötilan laskeminen tuntuu myös rahapussissa ja hillitsee ilmastonmuutosta. Motivan nyrkkisäännön mukaan yhden asteen tiputus huonelämpötilassa säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa.

Uusimmat

Hyvinvointi

Erityislapsen äiti ei voi paeta kuormittavia tilanteita, joten Kirsi, 40, opetteli säätelemään tunteitaan – Asiantuntija: "On huono selitys, että meidän suvussa ollaan aina oltu tällaisia"

Raskauden käynnistäminen 39. viikolla vähentää riskejä – muun muassa keisarileikkauksen tarve pienenee

Sadattuhannet suomalaiset kärsivät uniapneasta, jolla voi olla vakavia seurauksia – siksi "paras kaveri" kulkee aina jyväskyläläisen Marja-Leenan mukana

Nivelrikkoa tutkitaan nyt uudella menetelmällä aiempaa helpommin ja halvemmin

Hyvä mieli lisää liikuntahaluja – suomalaiset tuntevat liikunnan terveyshyödyt, mutta silti osa ei halua liikkua

Valmentaja kumoaa ihmisten harhaluuloja – moni nainen syö liian vähän ja on melkein koko ajan nälkiintynyt

Maltillinen liikunta nopeuttaa paranemista – tutkimuksessa mukana sata aivotärähdyksen saanutta nuorta

Risto ja Marja-Leena Nieminen ovat olleet naimisissa liki 50 vuotta – "Avioliitossa hyvin herkästi aistii, onko toinen paikalla vai ovatko ajatukset jossain muualla"

Pidä huolta näistä kolmesta – voit saada kuusi elinvuotta lisää

Pienelläkin taukoliikunnalla on iso merkitys – tämä on työikäisten heikoin lenkki

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.