Suomalaiset nukkuvat trooppisissa lämpötiloissa

Ihminen tottuu viikossa yhden asteen pudotukseen sisälämpötilassa. Liian korkea sisälämpötila voi lisätä terveysriskejä.

Valtaosa suomalaisista nukkuu talvella trooppisissa eli yli 20 asteen lämpötiloissa, kirjoittaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asuinympäristö- ja terveysyksikön erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaughnessy THL-blogissa (www.thl.fi).

Säästä puhuttaessa trooppinen yö tarkoittaa sitä, ettei ulkolämpötila yön aikana laske alle 20 asteen. Suomessa vain yksittäisinä kesäöinä lämpötila pysyttelee trooppisissa lukemissa.

Haverinen-Shaughnessyn väite lämmityskauden trooppisista makuuhuonelämpötiloista perustuu THL:n koordinoimaan tutkimukseen, jossa selvitettiin vuosina 2011–15 asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia rakennukseen, sisäilman laatuun ja asukkaiden terveyteen.

Hyvä lämpötila on 21 astetta

Tutkimuksen mukaan suomalaisissa kerrostaloasunnoissa lämpötila on lämmityskaudella yli 23 astetta keskimäärin 40 prosenttia ajasta ja yli 24 astetta noin 17 prosenttia ajasta. Alle 21 astetta on vain kuusi prosenttia ajasta.

Tutkimuksessa mitattiin satojen asuntojen lämpötiloja jatkuvasti useiden kuukausien ajan lämmityskaudella.

– Laskimme sen osuuden ajasta, jolloin lämpötilarajat ylittyivät tutkimuskaudella. Lämpötiloja ei muutettu tutkimusajaksi vaan ne edustavat normaalia käyttötilannetta, selventää Haverinen-Shaughnessy.

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2013) mukaan hyvä sisälämpötila on 21 astetta, eikä se lämmityskaudella saisi ylittää 23–24 astetta.

Tutkimuksessa lämpötiloissa ei havaittu eroja omistus- ja vuokra-asuntojen välillä, eikä tutkimusjaksoon osuneella kovalla pakkasjaksollakaan esiintynyt tyytymättömyyttä asunnon lämpötilaan.

– Asuntojen lämmityksessä ei Suomessa tingitä, Haverinen-Shaughnessy päättelee.

Kuuma lisää terveysriskejä

Liian korkea sisälämpötila voi lisätä terveysriskejä. Asumisterveysohjeen mukaan liian lämmin huoneilma voi lisätä väsymistä, keskittymiskyvyn alenemista, hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta, mikä voi johtaa turhaan ilmankostutukseen.

– Lisäksi se voi aiheuttaa tuottavuuden laskua, kun muisti ja oppiminen heikentyvät. Näitä vaikutuksia on tutkittu erilaisissa työympäristöissä ja kouluissa, lisää Haverinen-Shaughnessy.

Vaikutukset voivat johtua joko suoraan liian korkeasta lämpötilasta tai epäsuoraan asunnon rakenteiden ja materiaalien päästöistä kuten formaldehydistä ja haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Kaasumaiset päästöt lisääntyvät lämpötilan noustessa.

Lisäksi korkea sisälämpötila pienentää ilman suhteellista kosteutta, mikä ärsyttää ihoa ja limakalvoja. Tutkimuksen mukaan sisäilman suhteellinen kosteus alitti lämmityskaudella 20 prosenttia joka viidennessä asunnossa. Kosteuden pitäisi ohjearvojen mukaan olla 20–60 prosenttia.

– Joidenkin virusten, kuten influenssan ja rotaviruksen on arvioitu säilyvän elossa pitempään, jos suhteellinen kosteus on matala, Haverinen-Shaughnessy huomauttaa.

Aste viikossa pois

Arvioiden mukaan ihminen tottuu yhden asteen pudotukseen lämpötilassa viikossa. Sisälämpötilan viilentämistä kompensoivat lämpimät vaatteet.

– Tuntuu siltä, että suuri osa ihmisistä on ruvennut ajattelemaan, että talvellakin sisällä pitää pärjätä t-paidassa. Onko kyse samasta kuin syömisessä: herkutellaan koska siihen on varaa, vaikka onkin terveellisempää olla syömättä liikaa, Haverinen-Shaughnessy pohtii.

Sisälämpötilan laskeminen tuntuu myös rahapussissa ja hillitsee ilmastonmuutosta. Motivan nyrkkisäännön mukaan yhden asteen tiputus huonelämpötilassa säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Hyvinvointi

Antti Kuparista, 37, puri paarma ja siitä alkoi yhdeksän kuukauden taistelu, joka vei sairaalaan tiputukseen – "Molempia jalkojani alkoi särkeä aivan mielettömästi, ja kuume nousi 39,7:ään"

Pyöräily on jyväskyläläiselle Miia Hoiskolle, 37, enemmän kuin harrastus, ja nyt hän haaveilee polkevansa Suomen päästä päähän: "En pelkää hullujakaan haasteita"

Vea Vainio ja Nella Kaartinen tanssivat metsässä, koska se tekee hyvää keholle ja mielelle – "Puhdistava, rauhoittava kokemus, jossa voi antautua hetkeen"

"Lopulta ei ollut muuta annettavaa perheelle kuin tilipussi" – Tom Tuohiaro, 43, teki jopa toistasataa tuntia töitä viikossa, poltti itsensä loppuun ja muutti metsään

Tiina Geijerillä, 41, on ollut yli 50 aivoinfarktia – "Kun kuulin koronaan liittyvästä veritulppariskistä, ajattelin heti, etten halua enää teholle"

Juha Reinikainen, 50, siirsi kaivonkantta ja putosi syvälle maan sisään – "Ensihoitajat mittasivat ruumiinlämmökseni 35 astetta"

Kumpi on terveydelle haitallisempaa: liika sokeri vai suola?

Taisteletko sinäkin makeanhimoa vastaan? Tutkijan mielestä sokerittomuuteen ei edes pidä pyrkiä: "Ruoka ei saa olla mautonta eikä tylsää"

Onko myönteinen ajattelu hyvän ja menestyksekkään elämän tae? Asiantuntijoilla erilaisia näkemyksiä: "Tämä on itsepetosta", "positiiviset tunteet laajentavat ajatteluamme"

Tiina Meriläinen, 41, sai selityksen sille, miksi hän unohtelee ja mokailee – "Helpotti kuulla, ettei kyse ole vain huolimattomuudestani"

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.