Välipalapatukan pakkaus voi johtaa harhaan – ravitsemusterapeutti arvioi 14 patukkaa, katso suosikit

Lykkäätkö sinäkin välipalapatukan lapselle koulun tai päiväkodin jälkeen tai harkkoihin lähtiessä? Tai kenties se korvaa itselläsi välipalavoileivän iltapäivällä? Ensin tulee huojentava tieto. Ravitsemusterapeuttikin suosii niitä.

– Ne ovat näppäriä kuljettaa mukana, ja itselläni on aina välipalapatukka hätävarana, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti ja yliopisto-opettaja Reija Männikkö Itä-Suomen yliopistosta.

Patukkahyllyllä saa kuitenkin olla tarkkana. Tarjontaa on valtavasti, ja perehtymättä aiheeseen on mahdotonta vertailla patukoita keskenään. Sen vuoksi nälkäisenä kauppaan suunnistavalle on parasta antaa muistisääntö.

– Jos haluaa päästä helpolla, kannattaa katsoa tuote, jossa on sydänmerkki, Männikkö opastaa.

Sydänmerkki myönnetään tuotteelle, joka on omassa tuoteryhmässään suositeltava valinta rasvan laadun sekä kuidun, sokerin ja suolan määrän kannalta.

 

Ravitsemusterapeutti tarkasteli pyynnöstä 14 välipatukkaa ja tutustui niihin osin myös kotonaan kakkosluokkalaisen pojan ja eskari-ikäisen tyttären kanssa.

Joukosta valikoitui niin patukoiden helmiä kuin aikamoista huttuakin. Osa patukoista näet naamioituu piinallisen hyvin terveysravinnoksi, vaikka lähempi tarkastelu paljastaa todellisen pahisluonteen. Tosin huonoinkaan patukka ei ole tyystin kelvoton – Männikkö suosittelee ravitsemuksellisesti heikointa patukkaa herkutteluhetkiin.

Patukoiden tarkastelussa rasvan määrä on ilmoitettu grammaa/100g, ei patukkakohtaisesti.

Suuressa osassa välipalapatukoita kovan rasvan osuus paukkuu yli suositusten, ravitsemusterapeutti huomauttaa.

– Kannattaa katsoa kuidun määrää sekä rasvan määrää ja erityisesti sen laatua. Rasvan laadun pitäisi painottua tyydyttymättömään eli pehmeään rasvaan, ja tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa saisi olla korkeintaan kolmasosa.

 

 

Näillä kriteereillä hyviksiksi nousevat Nalle ja Elovena, jotka saavat ravitsemusterapeutilta kiitosta.

– Aika laiha saalis näin suuresta joukosta, hän miettii.

 

 

Esimerkkinä heikoimmasta päästä Männikkö nostaa Fitness-patukan, jossa kovan rasvan osuus on peräti 68 prosenttia.

– Helposti voi syntyä mielikuva, että jos ostaa Fitness-patukan, niin se on terveellistä, eikö?

 

 

Niin, mielikuvat. Niitä luodaan paitsi terveellisyyteen ja kuntoiluun viittaavilla sanoilla myös vitamiiniluetteloilla – tai kuten Nesquik-patukkalaatikossa, supersankarilla, joka kahlaa auringon kultaamalla viljapellolla.

 

Männikkö kehottaa kuluttajia pieneen kriittisyyteen.

– Vitamiinien takia ei kenenkään tarvitse syödä välipalapatukoita. Jos syö monipuolisesti, niin ne tulevat muun ruokavalion kautta, hän huomauttaa.

 

Kuluttajaan saatetaan vedota myös ”Ei lisäaineita” -merkinnällä.

– Tätä käytetään myyntiargumenttina paljon. Lisäaineettomuuden perusteella on tekisi valintaa patukoiden välillä, sillä terveellisyys määrittyy muiden asioiden kautta.

Luomukin menee enemmän ideologiselle puolelle, hän muistuttaa.

– Se on tämän hetken trendi, ja totta kai tuotteiden valmistajat menevät sen mukana.

Osa kuluttajista haluaa suosia puolestaan kotimaisuutta, mutta siinä vaiheessa patukoiden rivit harvenevat. Tämän kriteerin läpäisivät Nalle ja Elovena.

 

Spesiaalituotteena hän nostaa joukosta myös Benecol-patukan.

– Ties kuinka kauan on ollut levitteitä ja jugurtteja, mutta patukka on uusi. On osoitettu, että Benecolin sisältämät kasvistanolit auttavat laskemaan kolesterolia.

– Tässä voi säikäyttää se, että tuote on rasvaisin – 20 grammaa sadassa grammassa. Kuitenkin vain 5 grammaa eli 25 prosenttia on tyydyttynyttä.

 

Saadakseen kolesterolia alentavan vaikutuksen pitäisi syödä päivässä yksi tai kaksi patukkaa.

– Yhdessä patukassa on kasvistanolia 1,6 grammaa, ja päivittäin sitä pitää saada 1,5–3 grammaa. Jos syö enemmän, niin siitä ei ole mitään hyötyä.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .