Välivuosi on hyvää aikaa fiilistellä tulevaisuutta – Sara Ronkainen piti lukion jälkeen kolme välivuotta, nyt urasuunnitelmat tuntuvat omalta

Jos jää ilman opiskelupaikkaa, onko seurauksena apatiaan ja toimettomuuteen vaipuminen vai avautuuko tauon aikana uusia näkymiä?

– Tilanteet ovat yksilöllisiä. Joku ei hae mihinkään peruskoulun jälkeen, toinen ei ota opiskelupaikkaa vastaan tai keskeyttää koulun pian aloittamisen jälkeen, sanoo Etsivä nuorisotyön koordinaattori Teija Lapinmäki.

Lapinmäki tekee työtään peruskoulun ja toisen asteen väliin jäävien nuorten parissa. Hänen mukaansa syitä opiskelun välttämiseen on monia. Osa syistä on positiivisia ja perusteltuja.

– Ehkä nuori on menossa töihin ja haluaa pitää sitä ennen lyhyen breikin. Mutta jos nuori on jäämässä kotiin ilman syytä, pitäisi hälytyskellojen soida vanhemmillakin.

Lapinmäen mukaan opiskelu ei kiinnosta, jos taustalla on rankkaa koulukiusaamista. Silloin uuteen kouluun lähteminen tuntuu ahdistavalta. Nuorella voi olla myös oppimisvaikeuksia, heikko itsetunto, ahdistuneisuutta, paniikkihäiriöitä tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

– Hän voi ajatella, ettei osaa mitään eikä hänestä ole mihinkään. Nuoren pitäisi pystyä juttelemaan ikävistä tunteista ja siitä, miten hän pääsisi tilanteessa eteenpäin.

Nuorisolain mukaan jokaisesta toisen asteen keskeyttäneestä tai peruskoulun päättäneestä, joka jää ilman opiskelu- tai työpaikkaa, tehdään ilmoitus Etsivä nuorisotyöhön.

Esimerkiksi työpajatoiminnasta on Lapinmäen mukaan saatu hyviä kokemuksia.

– Olen nähnyt huikeita kasvutarinoita ja voimaantumisia, kun nuoret saavat olla rauhassa pienessä ryhmässä kasvattamassa itsetuntoaan ja tekemässä tulevaisuudensuunnitelmiaan. Kannustan ehdottomasti nuoria lähtemään johonkin. Se vie aina asioita eteenpäin toisin kuin kotona murehtiminen.

Lapinmäki korostaa, että vaihtoehtoja on, eikä ketään pakoteta mihinkään.

– Jos jokin juttu ei tunnu hyvältä, etsitään jotain muuta ja edetään nuoren ehdoilla ja rytmissä. Työpajoissa nuori voi valita tekemistä, mihin hän on valmis ja mikä kiinnostaa.

On tietysti eri asia viettää yhtä välivuotta kuin jäädä ilman koulupaikkaa useita vuosia peräjälkeen. Lapinmäen mukaan ensimmäinen välivuosi on nuorten vanhemmillekin usein ok, eikä heti ymmärretä tilanteen vakavuutta.

– Mutta kun toimettomia vuosia on useita, tilanteeseen havahdutaan. Kodista lähteminen ja netin ulkopuolinen elämä tuntuu aina vain hankalammalta, mitä kauemmin aikaa kuluu.

Parhaimmillaan välivuosi antaa uusia näkökulmia työelämään esimerkiksi työpaikan kautta, sanoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n yhteisöterveyden psykologi Katri Laine.

– Välivuoden aikana nuorella on aikaa kuunnella itseään ja fiilistellä jatkosuunnitelmiaan. Työn ohella esimerkiksi harrastukset tai ulkomaanmatka voivat antaa uutta suuntaa ja tarkentaa tavoitteita, Laine sanoo.

Hänen mukaansa välivuodesta kannattaa tehdä itselle merkityksellistä aikaa. Esimerkiksi avoimen yliopiston kurssit ovat hyvä vaihtoehto kehittää osaamistaan ja tarkentaa urasuunnitelmiaan. Toinen vaihtoehto on osallistua pääsykokeiden valmennuskurssille.

Laine sanoo samaa kuin Lapinmäki, että jos vain oleskelee koko vuoden katsellen huoneessaan Netflixiä, voi aika käydä pitkäksi ja mielen vallata alakulo. Laine neuvookin pitämään kiinni viikkorutiineista ja päivärytmistä myös joutilaana ollessa.

Välivuoden pitäminen voi olla vaikeaa silloin, kun kaikki kaverit ovat päässeet opiskelemaan.

– Huolta ja ahdistusta voi aiheuttaa epävarma tulevaisuus: pääseekö haluamaansa opiskelupaikkaan, löytääkö elämässä oman juttunsa tai riittävätkö rahat.

Välivuosi voi myös vierähtää nopeasti itsensä ja omien kiinnostuksenkohteiden etsimisessä.

– 18–20-vuotiaana ihminen on tärkeässä itsenäistymisvaiheessa, ja välivuosi on hyvä aika siihen, Laine muistuttaa.

– Aikaa voi mennä myös stressaavasta abivuodesta ja yo-kirjoituksista toipumiseen ja voimien keräämiseen. Vähempiarvoista ei ole sekään, että hankkii välivuoden aikana työn kautta rahaa jatko-opintoja varten, Laine huomauttaa.

Jyväskyläläinen Sara Ronkainen, 22, piti lukion jälkeen kolme välivuotta. Kaksi vuotta hän työskenteli ruokakaupassa ja kolmantena vuonna kahvilassa. Lisäksi hän toimi talkoolaisena jalkapallopeleissä.

Heti lukion jälkeen hän haki opiskelemaan psykologiaa ja tradenomiksi, toisena vuonna kauppatieteitä ja tradenomiksi. Tänä syksynä hän aloittaa restonomin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Varsinkin ensimmäinen välivuosi oli Ronkaiselle täysin oma valinta.

– Sairastuin yläasteen jälkeen virusperäiseen aivokalvontulehdukseen, mutta jatkoin heti lukioon, vaikka en ollut täysin toipunut. Taistelin kuitenkin lukion läpi kolmessa vuodessa, koska halusin mennä samaa tahtia kuin kaverini. En kadu päätöstäni, koska sain lukiosta hyviä ystäviä.

– Välivuosien aikana sain sitten levätä ja miettiä työnteon ohessa, mitä haluan opiskella.

Sara Ronkainen asuu Jyväskylässä perheensä luona, mutta omassa yksiössään. Palkoistaan hän on säästänyt osan opintoja varten, mutta on myös matkustellut välivuosien aikana.

Kolmannen välivuoden alkaessa suurin osa Ronkaisen kavereista oli lähtenyt opiskelemaan. Silloin hän muistelee miettineensä ensimmäistä kertaa, miksei ole itse vielä löytänyt koulutuslinjaansa.

– Jos olisin päässyt opiskelemaan psykologiaa, olisin varmaan siitä pitänyt, mutta toisaalta se olisi saattanut olla aika rankkaa. Kävin pääsykokeissa enemmänkin katsomassa, olisiko se alani. Kauppatieteet ja varsinkin markkinointi kiinnostivat, koska äitini työskentelee alalla. Kaipaan ehkä kuitenkin luovempaa työtä ja vaihtelua, hän arvioi ominaisuuksiaan.

Viime keväänä taisi sitten napsahtaa se oikea ala kohdalle.

– Selasin netistä restonomin kurssitarjontaa, ja sieltä löytyi hyvinvoinnin ja gastronomian kurssit.

Ronkainen aloittaa restonomiopinnot hyvillä mielin.

– Nyt urasuunnitelmat alkavat olla ainakin vähän omanlaisiani, sillä olen kiinnostunut tapahtumatuottamisesta, esimerkiksi siitä, miten jokin tapahtuma tehdään matkailijoille elämykseksi eri aisteja käyttäen.

Hän on hakenut myös osa-aikaista työtä, jotta saisi kerättyä cv:hensä monenlaista työkokemusta.

Restonomikoulutuksen jälkeen hän kaavailee hakevansa yliopistoon kestävän kehityksen maisteritutkinto-opiskelijaksi.

– Mutta suoritan nyt ensin tämän restonomikoulutuksen. Katsotaan sitten, muuttuuko mieli koulun aikana.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .