Asumistuet tarvitsevat täysremontin

Suomessa vaurastuminen saatetaan hyväksyä, jos se tapahtuu asuntomarkkinoilla. Lattiat, katto ja seinät muodostuvatkin nykyään monilla elämän suurimmaksi sijoitukseksi.

Tilastokeskuksen mukaan keskineliöhinta oli toukokuussa pääkaupunkiseudulla 3 677 euroa ja muualla Suomessa ­1 659 euroa. Vastaavasti asuntosijoittajalle tärkeä keskineliövuokra oli Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 15,99 euroa ja muualla Suomessa 11,51 euroa. Etelässä neliöt ovat siis 122 prosenttia kalliimpia, mutta vuokraa niistä saa vain 39 prosenttia enemmän.

Arvioiduilla kuluilla ja veroilla vuokranantajan velaton nettotuotto onkin jo pudonnut pääkaupunkiseudulla hikiseen kahteen prosenttiin. Inflaation jälkeen tästä ei jää lapsille kerrottavaa eikä varsinkaan jaettavaa. Helsingin seudun asunnoissa reaalituotto roikkuu asuntojen hinta­spekulaation varassa.

Yleensä asuntorahastot pyrkivät parempaan tuottoon vivuttamalla sijoituksiaan velalla. Pankit antavat myös yksityishenkilöille sijoitusasuntoihin velkavipua jopa valtaosan ostohinnasta. Matala korko onkin työntänyt pääomaa asuntomarkkinoille, koska pelkästään vuokratuotoilla on voinut lyhentää sijoitusasuntolainaa.

Samalla pankit ovat palkkio­tuottojen janoisina lisänneet tarjontaa rahastomaailmaan. Parhaillaan muodin huipulla ovat sijoittajille suunnatut hoivakotiviritykset. Pörssissäkin tämän sektorin kohteet ovat lisääntyneet. Kaikki edellä mainitut ovat nostaneet asumisen kustannuksia.

Rakennusliikkeet puolestaan ovat ”auttaneet” velkaisia ostajia pumppaamaan asumisen hintatasoa ylös siten, että kauppahetkellä joudutaan enää maksamaan vain noin puolet kauppasummasta – loppuosan jäädessä maksettavaksi myöhemmin rahoitusvastikkeena. Näin maksukykyiset asuntosijoittajat joutuvat kantamaan riskiä siitä, millaisilla pitkospuilla naapuriasunnon omistajan talous lepää, kun vastikkeet lankeavat maksuun.

Nyky-Suomessa asunnon­ostaja velkaannutetaan usein tappiin asti. Lainaa pitää maksaa massiivisesti sekä pankille että taloyhtiölle – korkoineen. Mitäköhän korkojen nousu tekee näille velkavuorille? Viimeksi muistan asuntomarkkinoiden nousuvisioinnin perustuneen yhtä kantavaan ideointiin silloin, kun pankkeja kaatui Lehman Brothersin vanavedessä. Nyt olisi tilausta innovaatiolle, joka ratkaisisi asioita asukkaan näkökulmasta eikä revittäisi tätä äärirajoille.

Kela maksaa pöhöttyneitä asumistukia yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Hyväntahtoisuus on kääntynyt itseään vastaan. Asumistuki ylläpitää korkeaa vuokratasoa, kun asuntosijoittajat häpeilemättä hyödyntävät vuokrapyynneissään tukien ylärajoja. Lisäksi asumistuet voivat nostaa pienten asuntojen hintoja, kun myös sijoittajat kilpailevat niistä ”varmojen” tuettujen vuokratulojen kiimassa.

Pääoman liikkeitä ei pidä suitsia liikaa, eikä korkotasoonkaan voi suoraan vaikuttaa. Siksi tervehdyttäminen on aloitettava asumistukiviidakosta. Kun liian moni saa tukea, se ei enää kohenna juuri kenenkään suhteellista asemaa. Nykysysteemissä valtio velkaantuu hulluuttaan lisää ja tukia uitetaan sijoittajien haaveihin. Pörssilistattujen asuntosijoitusyhtiöiden kohdalla tuki saattaa uiskennella ulkomaisten sijoittajien katiskaan asti. Veronmaksajana pelkkä ajatus saa voimaan pahoin.

Kirjoittaja on Nordnetin osake­strategi ja sijoituskirjailija.

Kotipeili

Lue asuntoliite

Uusimmat

Koti

Onnenpisaroita oman kodin pihalla

Hirveä pataan ja pulliksi

Autokauppias kaataa hirven helposti

Kaupanvahvistaja kiinteistökaupassa

Kalliiksi kävi poismuutto

Erityisesti uudet yksiöt aiempaa pienempiä

Onnistuu myös marraskuussa

Muovijäte usein halvempaa kuin sekajäte

Minimalismipelillä joulusiivouksen alkuun

35-kerroksisesta talosta Suomen korkein

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.