Arkkitehtipalvelu kasvaa tuoreilla ideoilla

Jyväskyläläinen Arkkitehtipalvelu Oy jatkaa vahvalla kasvu-uralla. Ennakkoluulottomuus, tuoreet ajatukset ja ideat sekä hyvän työpaikan maine ovat luoneet kasvulle perustan.

Vuonna 2008 aloittaneesta neljän arkkitehdin toimistosta on vuosikymmenessä kasvanut 80 työntekijän yritys, jolla on toimipaikat Jyväskylän lisäksi Lahdessa, Kuopiossa, Helsingissä ja toistaiseksi viimeisimpänä ketjuun liitettynä Tampereella.

Suunnitelmia laajentumiseen on edelleen – seuraavat Arkkitehtipalvelun toimistot voivat löytyä esimerkiksi Turusta, Seinäjoelta tai Oulusta.

– Odotamme kasvun jatkuvan, mutta ei se itsestään tule. Koko ajan on oltava valppaana, kuunneltava, tehtävä nöyrästi työtä ja kehityttävä ajan mukana, vuodenvaihteessa aloittanut toimitusjohtaja Juha Pakarinen sanoo.

Uusi toimitusjohtaja on elävä ilmentymä yrityksen ajatusmaailmasta; Pakarinen ei ole arkkitehti, eikä osakas – hän on koulutukseltaan fyysikko.

– Olen aikaisemmin työskennellyt mm. teollisuuden, energia-alan ja palveluliiketoiminnan parissa. Työnkuvani muuttui aika nopeasti perinteisestä fyysikon työstä liiketoiminnan johtamisen, kehittämisen ja myynnin tehtäviin. Pari vuotta sitten siirtyminen Arkkitehtipalvelun varatoimitusjohtajaksi tuntui luontevalta jatkumolta. Erityisesti henkilöstöasiat kiinnostivat uudessa tehtävässä.

Mikään ainutlaatuinen poikkeus fyysikko-toimitusjohtaja ei arkkitehtien porukassa ole. Yritykseen on palkattu viestintäkoordinaattori ja jopa pelinkehittäjä, jolla ei luulisi olevan juurikaan tekemistä rakennussuunnittelun kanssa.

– Pelinkehittäjä on meille tosi tärkeä osaaja virtuaalisuuden lisääntyessä. Arkkitehdeillä ei lähtökohtaisesti ole kaikkea sitä osaamista, jota virtuaalimaailma ja siihen liittyvien palveluiden kehittäminen edellyttää, peliammattilainen tuo tiimiin tuulahduksen siitä ympäristöstä, toimitusjohtaja Pakarinen perustelee.

Tämän päivän arkkitehtituurissa suunnittelu tarvitsee kehittyäkseen kaikki mahdolliset keinot, eikä digi- tai virtuaaliosaaminen ole niistä vähäarvoisimmat.

Jo tänään asiakkaat ja asiakkaiden asiakkaat voivat tutustua tuleviin asuntoihin tai julkisiin tiloihin virtuaalilasit silmillä. Asuntojen yksityiskohtaiseen tilankäyttöön ja ympäristön näkymiin voi tutustua, ennen kuin kuoppaakaan kiinteistön perustuksille on kaivettu.

Jyväskylän keskustaan rakenteilla olevan Reimarin tiloja ja kirkkopuistomaisemia on voinut jo jonkin aikaa ihailla virtuaalitodellisuudessa.

– Asuntojen sisänäkymät ja terassit ovat meidän VR-tiimin mallinnusta, kaupunkinäkymien kuvaamiseen käytettiin dronea apuna, Juha Pakarinen vahvistaa.

Virtuaalitodellisuuden edeltäjinä ovat syntyneet todentuntuiset ja yksityiskohtaiset havainnekuvat, joita on joskus hankala erottaa aidoista.

Pakarinen tunnustaa, että hienossa ja tarkassa mielikuvamarkkinoinnissa on myös vaaransa.

–Havainnekuvat tehdään siinä vaiheessa, kun on vasta visio siitä, mitä haluaisimme lähteä tekemään. Lisäksi kuvissa tuodaan tyypillisesti kohteiden parhaat puolet esiin: on kesä, aurinkoa ja iloisia ihmisiä. Lisäksi on jopa tyypillistä, että havainnekuvia ei voida tehdä täysin samaan yksityiskohtaisuuden tasoon verrattuna todelliseen kohteeseen, Pakarinen myöntää.

Kasvu on edellyttänyt muutosherkkyyttä. Jyväskylässä yritys muutti pari vuotta sitten lyhyen historiansa neljänsiin toimitiloihin – yliopiston kampukselle, Ilokiven kiinteistöön. Alvar Aallon tunnelman voi aistia suunnittelupöytiä ja tietokoneita ympäröivistä punatiilestä, mäntypinnoista tai ikkunaritilöistä. Mestarin kädenjälkeen ei juuri saa kajota – ei edes toinen mestari.

– Alvar Aallon luoma ympäristö voi olla arkkitehdeille myös motivoiva tekijä, Pakarinen tunnustaa. – Näissä tiloissa on laajentumisvaraa vielä muutaman arkkitehdin verran.

Jos toimitilat motivoivat, siihen tähtää myös yrityskulttuuri.

Perustajaosakas Tommi Luukkonen on luonut termin sosiaalisesta yrittämisestä ja onnellisesta työntekijästä. Hänen mielestään yrittäjät ja työntekijät ovat samassa veneessä. Päätöksiä tehdään yhdessä ja yrittäjät osallistuvat päivittäiseen työntekoon.

Luottamus on avainasia. Siihen kuuluu täydellinen tasa-arvo miesten ja naisten, poliittisten ja uskonnollisten mielipiteiden välillä.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on osa yrityksen johtamista. Työhyvinvointiin käytettävillä euroilla kasvatetaan pääomaa, joka on työntekijän korvien välissä. Se myös houkuttelee motivoituneita tekijöitä. Arkkitehtipalvelu on haluttu työpaikka.

Liikuntaan kannustetaan. Työsuhdepolkupyörät ovat saaneet julkisuutta. Pieniä tyhy-tapahtumia on tiuhaan. Suuremmista esimerkkejä ovat yhteiset kesäpäivät sekä koko henkilökunnan opintoretket Keski-Eurooppaan.

Henkilöitä vastuutetaan kaikilla tasoilla, tiimit toimivat ristiin: jos jollakin on ruuhkaa, toisesta tiimistä tullaan sitä purkamaan. Oma suunnittelualusta antaa siihen teknisen mahdollisuuden.

– Tampereella voidaan suunnitella Jyväskylän kohteita, Kuopiossa Lahden tai Jyväskylässä Helsingin. Meillä on samanlaiset järjestelmät ja toimintatavat jokaisessa toimistossa, joten asiakkaan suuntaan palvelu on kaikkialla samanlaista, Pakarinen vahvistaa.

Jokaisessa toimistossa päivä alkaa yhteisellä aamupalalla. Kahvit juodaan porukalla, lounaalla käydään yhdessä. Pakarinen vahvistaa, että Tommi Luukkosen vielä hurjempi tulevaisuudenvisio on hengissä, mutta odottaa vuoroaan.

– Olen kypsytellyt ajatusta isosta arkkitehtitoimistosta, jonka keskellä on keittiö. Aamulla kokki tulee paikalle, puhuttelee aamukahvista alkaen työntekijöitä, kysellen lounastoiveita tai -vihjeitä. Sitten syödään lounas yhtenä perheenä… Ei se niin paljon maksaisi, jos vertaa lounassetelin kustannuksiin, Luukkonen jo pari vuotta sitten visioi.

Toimitusjohtaja Juha Pakarinen korostaa, että vaikka pääosa Arkkitehtipalvelun työstä on asuntojen suunnittelua, toteutetaan yhä enemmän myös julkisia hankkeita, kuten kouluja ja päiväkoteja.

– Tänään jo yli kolmannes työstä tehdään asuntosektorin ulkopuolelle. Tämä vastaa lähes kolmenkymmenen henkilön työpanosta.

– Tulevaisuudessa tulemme panostamaan hankekehitysosaamisen kasvattamiseen jokaisessa toimistossamme. Hankekehitysprojektimme lähtee yleensä asiakkaiden tarpeesta, jossa melko nopeasti ja karkealla tasolla toteutetaan muutamia vaihtoehtoisia aluesuunnitelmia asiakkaidemme päätöksenteon tueksi, Juha Pakarinen valaisee.

– Asumisessa yhteisöllisyyden odotetaan kasvattavan suosiotaan. Yhteisöllisyyttä voi olla se, että samassa – tai täysin eri elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat nauttia toistensa läsnäolosta.

Lähin tämänsukuinen kohde on Kankaan monisukupolvinen kortteli, johon valmistuu asuntoja eri ikäpolville. Samassa korttelissa asuvat seniorit, opiskelijat ja päiväkotilapset. Hankkeen toteuttajatahot ovat Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso ja Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Koas. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Kankaan alueen kehittämishanke, yksityinen päiväkoti sekä Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARA.

Kasvua on odotettavissa viime päivinä paljon julkisuutta saaneelta hoiva-alalta. Tarvitaan lisää senioriasuntoja, hoivakoteja ja jotain siltä väliltä: se edellyttää myös arkkitehdeilta ajatusten tuuletusta.

– Yhteisöllisyys ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen tulevat korostumaan tulevaisuuden hoiva-alalla. Ihannetilanne olisi sellainen, että henkilön hoivan tarpeen kasvaessa sopiva koti löytyisikin tutun yhteisön läheltä, eikä esimerkiksi toiselta puolelta kaupunkia. Hoiva-asumisen suunnittelussa olemme mukana useissa hankkeissa ympäri Suomea, Pakarinen vahvistaa.

Maantieteellisesti Arkkitehtipalvelu hakee voimakkainta kasvua lähinnä pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Lahdesta.

– Myös muissa kasvukeskuksissa rakentaminen jatkuu. Esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa varaudumme maltillisempaan kasvuun, Pakarinen tulevaisuutta ennakoi.

– Pikavoittoja emme odota mistään. Asiakkaiden ja oman henkilöstömme kuunteleminen tulee jatkossakin tehdä herkällä korvalla.

Teksti ja kuvat: Kari Ruuska

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotipeili

Päijänne osana asuntoa

Fiilistä sisustukseen valokuvatapetilla

Peab rakentaa parasta Jyväskylää

Kauppa käy, vaikka marjakesä on ollut kuiva

Säilö herkkusi oikein

Bo tähtää täydelliseen palveluun

Ilmalämpöpumppu voi myös viilentää

Bussiin mahtuu Viron romppeet

Antiikkimatkalla Virossa

Mökkikauppa herää ilmojen lämmetessä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.