Asuntokohtaiset saunat vähenevät

Saunassa kuivatetaan pyykkejä, lauteet ovatkin varastotilaa – tuttuja tarinoita suomalaisista kerrostalokodeista.

Viime vuosina onkin käynyt niin, että into rakentaa sauna pikkuriikkisimpäänkin yksiöön on laantunut. Viesti on sama NCC:llä, YIT:llä ja Skanskalla.

Koska suomalaiset harrastavat paljon, niin he saunovat usein uimahallin, kuntosalin tai muun liikuntapaikan saunassa, NCC Rakennus Oy:n maajohtaja Harri Savolainen näkee.

– Välttämättä taloyhtiön sauna tai oma sauna ei ole se, johon hakeudutaan.

Skanskan viestintäpäällikön Liisa Salmelan mukaan yhä useampi suomalainen on asuntoa ostaessaan sitä mieltä, ettei omaa saunaa ole pakko olla.

– Huoneistokohtaiset saunat saattavat olla hyvinkin pieniä, eikä niitä ole silloin kovin miellyttävä käyttää.

– Joskus taloyhtiön sauna saatetaan tehdä talon ylimpään kerrokseen, jolloin se on usein hyvin tilava ja sieltä on hyvät näköalat. Sellaisessa on hyvin miellyttävä saunoa etenkin, kun väkeä mahtuu tavallista enemmän.

Asunnon sauna tai saunattomuus voi vaikuttaa asunnonostajan päätöksentekoon myös siinä mielessä, kuinka helppo asunto on myydä eteenpäin.

– Jokaisen asunnonostajan on itse mietittävä, kuinka paljon jälleenmyyntiarvolle antaa painoarvoa, Salmela toteaa.

YIT julkisti toukokuun puolessavälissä Smartti-konseptin, jonka puitteissa rakennettaviin kerrostaloihin ei tehdä ollenkaan asuntokohtaisia saunoja, vaan vain taloyhtiön saunatilat.

Muun muassa Smartti-konseptista vastaavan YIT:n johtajan Marko Oinaksen mukaan Smartissa asuntojen suunnitteluun on käytetty tavallista enemmän aikaa. Esimerkiksi kylpyhuone muuntuu pyykkipäivänä kodinhoitohuoneeksi, kun tilan liukuoven avaa. Sen taakse saa vaikkapa pesutornin ja telineen pikkupyykille.

Smartti syntyi kolmesta syystä:

– Kaupungistuminen on Suomessa hyvin voimakasta, jopa voimakkaampaa kuin pari, kolme vuotta sitten ajateltiin. Taustalla on myös asuntokuntien pienentyminen: yhden ja kahden hengen talouksia on entistä enemmän. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yhden hengen talouksia on jo yli 60 prosenttia – se on paljon.

– Kolmas asia, jota konseptia kehitettäessä pohdittiin, oli kohtuuhintaisuus.

YIT:llä on Oinaksen mukaan myös paljon saneerauskohteita, joissa saunoja muutetaan joko vaatehuoneiksi tai työtiloiksi. Hän on samaa mieltä kuin Savolainen: saunominen harrastusten yhteydessä on vähentänyt huoneistokohtaisten saunojen tarvetta.

– Talosaunamahdollisuutta kuitenkin arvostetaan: sitä voi varata silloin, kun tekee mieli saunoa, Oinas sanoo.

Vaatehuone on Skanskallakin tyypillisin saunan korvaaja. Skanskan Ruotsista lähtöisin oleva BoKlok-konsepti muistuttaa Smarttia siinä, että huoneistokohtaiset saunat loistavat poissaolollaan.

Toistaiseksi BoKlok-kohteita on rakennettu vain pääkaupunkiseudulle. Suomeen BoKlok-konsepti lanseerattiin 2000-luvun alussa ja uudelleen vuosien 2012 ja 2013 aikana.

NCC:llä ei Savolaisen mukaan ole konseptia, jossa ”ehdottomasti ei ole saunaa tai jossa ehdottomasti on”.

– Aina pitää katsoa sitä, mikä kohderyhmä on ja miten huoneistojakauma sen suhteen asettuu, hän sanoo.