Ennemmin ahtaasti kuin kaukana

Suomalaiset tinkivät neliöistä, jotta voivat asua lähellä työpaikkoja ja palveluita.

Suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä asumiseensa. Se, mikä omassa asumisessa harmittaa tai mistä on jouduttu tinkimään, on asunnon koko. Asuntojen yleisimpinä vikoina pidetään niiden ahtautta tai pienuutta omiin tarpeisiin nähden, käy ilmi myös Rakennustutkimus RTS Oy:n taannoisesta kyselystä.

Suomalaiskodissa on tilaa keskimäärin 40 neliötä asukasta kohden, mutta alueelliset erot voivat olla suuria. Tilastokeskuksen mukaan maakunnista pienin keskimääräinen huoneistoala, 37 neliötä per asukas, on Uudellamaalla. Väljimmin asutaan Ahvenanmaalla, jossa jokaista asujaa kohti on keskimäärin 46 neliötä.

Vielä vuonna 1970 asuinpinta-alaa henkeä kohti oli keskimäärin 19 neliömetriä. Väljyyden kasvua selittää erityisesti perheiden pieneneminen. Yhden ja kahden henkilön asuntokunnat ovat yleistyneet.

Suomalaisasuntojen yleisin tyyppi on kaksio: niitä on Tilastokeskuksen mukaan lähes kolmannes koko asuntokannasta.

Tilastojen mukaan suomalaisten asumisväljyyden kasvu pysähtyi viime vuonna. Se selittyy pitkälti uudistuotannolla, joka on viime vuosina painottunut yksiöiden ja kaksioiden rakentamiseen. Niitä rakennetaan, koska varsinkin isoissa kaupungeissa niille on kova kysyntä.

– Harva haluaa asua ahtaasti. Mutta moni tinkii asuinneliöstä, jotta voisi asua lähellä työpaikkoja ja palveluita. Samalla hinnalla saisi todennäköisesti isomman asunnon keskustan ulkopuolella, mutta sinne ei haluta lähteä, toteaa ekonomisti Lauri Vuori Pellervon taloustutkimus PTT:sta.

Toinen selittävä tekijä on epävarma taloustilanne. Moni asunnon ostaja hankkii mieluummin pienen asunnon, jonka jälleenmyynti on helpompaa ja arvonnousu todennäköisempää. Taloustilanne lisää myös vuokra-asumisen kysyntää. Jos vuokralla aiotaan asua vain vähän aikaa, pienempikin asunto käy.

Tilastokeskuksen mukaan lähes 940 000 suomalaista asuu ahtaasti. Suurin osa ahtaasti asuvista on lapsiperheitä erityisesti suurissa kaupungeissa.

Ahtaasti asuvia ovat perheet (tai asuntokunnat) silloin, kun sen jokaisella jäsenellä ei ole omaa huonetta. Eli esimerkiksi nelihenkinen perhe katsotaan ahtaasti asuvaksi, jos he asuvat asunnossa, jossa on kolme huonetta ja keittiö tai tätä vähemmän huoneita.

Missä menee ahtaan asumisen kipuraja?

Lain mukaan alle 20 neliön asuntoja ei saisi rakentaa, mutta esimerkiksi viime marraskuussa Vantaan Martinlaaksoon valmistui kerrostalollinen 15,5 neliön vuokra-asuntoja poikkeamisluvalla.

Asunnoissa on parvi, joka käytännössä nostaa neliöiden määrää hieman. Minikoon koteja täydennettiin yhteisellä kahvila-oleskelutilalla, saunaosastolla ja kattoterassilla. 500 euron kuukausivuokralla asunnot menivät kuin kuumille kiville: hakemuksia tuli kymmenkertainen määrä valmistuneisiin asuntoihin nähden.

– Itse näkisin, että tässä konseptissa olisi pohjat. Kun talous lähtee nousuun, myös asumisen neliöt kasvavat. Tosin kaupungistuminen isona tekijänä saattaa muuttaa kuviota, mutta ainakin omakotitaloissa neliömäärä kasvanee, Vuori toteaa.

Erilaisia miniasuntoja tarjoaa jo useampikin rakennusliike, mutta rakennetut yksiöt ja kaksiot eivät yleisesti ottaen ole entistä pienempiä.

Koko asuntokannan tasolla huoneistojen keskikoko on pysynyt vakaana. PTT:n katsauksen mukaan vuodesta 1990 vuoteen 2015 keskikoko on noussut noin 74 neliöstä 80 neliöön.

Lähteinä myös muun muassa Rakennuslehti, Ilta-Sanomat

Kotipeili

Lue asuntoliite

Uusimmat

Kotipeili

Bo tähtää täydelliseen palveluun

Ilmalämpöpumppu voi myös viilentää

Bussiin mahtuu Viron romppeet

Antiikkimatkalla Virossa

Mökkikauppa herää ilmojen lämmetessä

Mitä nyt Éric Perrin? "Jyväskylä tuntuu kodilta"

Palokkalaisessa Suurosen perheessä uidaan kohta aurinkoenergialla

Aurinkopaneelit valtaavat suomalaisia talonkattoja

Sisäilmaongelma on aina tutkittava

Kevään merkkejä asuntokaupassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.