Hyvä elämä on nyt muutakin kuin tiilitalo

Haluan vaikuttaa asioihin, siksi lähdin mukaan politiikkaan. Tällaisen toteamuksen saattoi ennen useinkin kuulla päättäjäksi päätyneen, asiastaan innostuneen kansalaisen suusta.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen on perinteisesti nähty toteutuvan vain puolueiden kautta. Poliittinen osallistuminen on merkinnyt halua muuttaa asioita.

Nyt tähän osallistumisen malliin on tullut särö. Moni kansalainen ei koe puolueiden tarjoamaa vaikutuskanavaa merkityksellisenä. Niinpä puolueiden jäsenmäärät laskevat, ja ikävä kyllä myös äänestysprosentit.

Puolueet ovat keskittyneet elämään niin tehokkaasti omassa kuplassaan, että niiltä on nykymaailmasta jäänyt hoksaamatta erityisesti kaksi asiaa.

Ensinnäkin se, että ihmiset eivät enää jaa yhteistä käsitystä hyvästä elämästä.

Suomalainen unelma tiivistyi 1980-luvulla iskulauseeseen: ”Tiilitalossa asuu onnellinen perhe”. Puolueista osa on jäänyt enemmän ja osa vähemmän 1980-luvulle kuvitellessaan, että suomalaisten ajatukset hyvästä elämästä edelleen olisivat yhdenmukaisia ja yhteen muottiin – kuten tiilitaloon – puristettavissa.

Näin ei ole, vaan unelmia ja elämäntapoja on monia. Nyt eletään yksilöiden yhteiskunnassa.

Sellaisessa yhteiskunnassa kansalaisen halu osallistua on suoraa ja välitöntä. Hän haluaa kokea olevansa aktiivinen toimija, jonka vaikuttaminen näkyy ja tuntuu heti. Hän ei jää odottamaan perinteisen puoluekoneiston lämpenemistä tärkeäksi kokemalleen asialle, sillä sitä kautta asiaan tarttuminen kestää ja kestää. Siksi ihmiset lähtevät mukaan kampanjoihin, joissa he voivat tuoda oman näkemyksensä esille välittömästi. Hyvä esimerkki tästä on #metoo-kampanja, mutta samasta ilmiöstä kertoo myös liikehdintä vaikkapa oman mökkijärven puolesta.

Puolueiden jähmeä toimintatapa valiokuntineen, ryhmäpäätöksineen ja pitkine pähkäilyineen ei tunnu silloin omalta tavalta toimia ja osoittaa aktiivisuuttaan.

Tämä on toinen asia, joka on jäänyt hoksaamatta puolueilta. Tai ehkä ne eivät vain ymmärrä näkemäänsä.

Puolueissa on toistaiseksi oltu kovin sokeita kansalaisten uudenlaiselle vaikuttamisen tavalle eli kampanjapoliitikalle. Kampanjapolitiikka yhdistää kansalaiset, jotka jakavat jossakin tietyssä asiassa samat arvot. Ne halutaan nostaa kuuluviin.

Kampanjapolitiikka luo myös uudenlaista yhteisöllisyyttä. Tämä puhuttelee nykykansalaista, koska se antaa tilaa eri elämäntyyleille.

Useimmat puolueet haluavat olla yleispuolueita, jotka haluavat ajaa mahdollisimman suurten ihmisjoukkojen asioita. Tässä onnistuakseen puolueen olisi pystyttävä kokoamaan kannattajikseen ihmisiä, jotka ajattelevat elämästä keskenään hyvinkin eri tavoin. He myös haluavat tulla kuulluksi omassa ympäristössään suoraan ja välittömästi.

Heidän intonsa poliittiseen osallistumiseen ei syty siitä, että puolue ehkä ottaa kansalaisten tärkeänä pitämän asian käsittelyyn jossain komiteamietinnössään joskus hamassa tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kotipeili

Lue asuntoliite

Uusimmat

Kotipeili

Bo tähtää täydelliseen palveluun

Ilmalämpöpumppu voi myös viilentää

Bussiin mahtuu Viron romppeet

Antiikkimatkalla Virossa

Mökkikauppa herää ilmojen lämmetessä

Mitä nyt Éric Perrin? "Jyväskylä tuntuu kodilta"

Palokkalaisessa Suurosen perheessä uidaan kohta aurinkoenergialla

Aurinkopaneelit valtaavat suomalaisia talonkattoja

Sisäilmaongelma on aina tutkittava

Kevään merkkejä asuntokaupassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.