Ihannekodissa esineiden pitää perustella tarpeellisuutensa –  taaperon ensikengät sentään säilytetään

Perheideaalia kuvaavat esineet, kuten vauvan jaloista tai äidin raskauskummusta otetut kuvat, edustavat tietynlaista arjen pakoa.

– ”Onnelliset objektit” nostetaan esiin mutta perhe-elämän kaoottinen todellisuus leluineen ja elämisen jälkineen halutaan sanitoida (tuhota) ja piilottaa, sanoo tutkija Veera Kinnunen Lapin yliopistosta.

Kinnunen tarkasteli viime vuonna tarkastetussa sosiologian väitöskirjassaan ihmisten arkista elämää esineiden kanssa.

Kuten vauvakuvien ripustelija, niin myös sukellusharrastaja tai lumilautailija saattaa laittaa esille kuvasuurennoksen harrastuksestaan.

– Mutta missä ovat laudat, monot ja laskuvaatteet tai sukellusvarusteet? kysyy Kinnunen ja sanoo, että yhä karsituimmissa kodeissa ei ole enää tilaa tälle rekvisiitalle ja varastovuokraus on kasvava bisnes.

Ihanteellista kotia tavoitellessa esineiden pitää yhä painavammin perustella tarpeellisuutensa. Osa ihmisistä pohtii jopa sitä, tarvitsevatko he todella ruokapöytää tai sohvaa, kertoo Kinnunen.

Samaan aikaan kun hän teki tutkimustaan, suomalaiset vasta opettelivat karsimaan tavaroitaan kysymällä itseltään konmarin opein, tuottaako tavara iloa vai ei.

– Juuri nyt ihmiset pohtivat, mitä esine kertoo juuri minusta. Kodilla ei kerrota vain ulospäin, vaan se on oman, hyvän elämän kannattelija.

Sosiaaliset normit, kuten ”joka taloudessa kuuluu olla ruokapöytä”, eivät enää ohjaa valintoja, vaan ihmiset tekevät omia persoonallisia ratkaisujaan sen mukaan, miten kodissa eletään.

– Muutos on tullut todella lyhyessä ajassa.

Jotkut tavarat ovat pyhiä. Esimerkiksi valokuvat ovat pois heitettävien tavaroiden häntäpäässä.

– Valokuvat kannattelevat muistia, joten niillä on erityinen merkitys. Tosin digitalisaation myötä kyseenalaistetaan, tarvitaanko valokuva-albumeita vai pitäisikö kuvat sittenkin digitoida.

Kuten valokuvat, monet muutkin kodin esineet ovat muistojen palauttajia. Esimerkiksi taaperon ensikengät ovat tyypillinen säilytettävä tavara.

Tavarat ovat siis yhä tiukemman seulan läpäisseitä. Samaan aikaan kodin sisustuksessa korostuu myös personointi.

Aalto-yliopiston yliopisto-opettaja Anna van der Lei sanoo, että osaltaan personointibuumiin vaikuttaa tekniikan kehittyminen. Kotiin voidaan painattaa julisteita lapsen omilla mitoilla tai teettää tyynyliina valokuvasta.

Personointi tunkee kaikkialle kodin esineisiin aina vaatteiden suunnitteluun asti.

3d-tulostus tuo omat mahdollisuutensa personointiin. Tällä hetkellä tavallinen kuluttaja ei vielä teetä itse piirtämäänsä kannua menetelmän kalleuden vuoksi – mutta tulevaisuudessa kyllä.

Van der Lei näkee, että kaikkein myönteisimmän tulevaisuusvision toteutuessa ihmiset keräävät muovijätteensä 3d-tulostusmateriaaliksi, mikä olisi ekologisesti kestävää.  

Tutkija huomauttaa, että kaikkein persoonallisin kodin esine ei vaadi mitään uutta teknologiaa.

– Se on lapsen tekemä piirros seinällä.

Kotipeili

Lue asuntoliite

Uusimmat

Kotipeili

Bo tähtää täydelliseen palveluun

Ilmalämpöpumppu voi myös viilentää

Bussiin mahtuu Viron romppeet

Antiikkimatkalla Virossa

Mökkikauppa herää ilmojen lämmetessä

Mitä nyt Éric Perrin? "Jyväskylä tuntuu kodilta"

Palokkalaisessa Suurosen perheessä uidaan kohta aurinkoenergialla

Aurinkopaneelit valtaavat suomalaisia talonkattoja

Sisäilmaongelma on aina tutkittava

Kevään merkkejä asuntokaupassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.