Isännöitsijäntodistus on tuttua asuntokaupassa

Yhtiökokouksiin kannattaa osallistua, tuumaa isännöistijä

Jokainen uutta tai vanhaa kerrostalo- tai rivitalohuoneistoa myyvä ja ostava on tutustunut isännöitsijäntodistukseen. Se on yksi tärkeimmistä asiakirjoista asunto-osakekaupassa. Asuntoa myyvä kiinteistönvälittäjä saa kyseisen todistuksen taloyhtiön isännöitsijältä myyntitoimeksiannon perusteella, asuntoa ostava ei voi itse sitä hankkia.

– Isännöitsijäntodistuksesta löytyy tietenkin kaikki perustiedot itse huoneistosta ja taloyhtiöstä, mutta löytyy siitä paljon muutakin. Todistuksen tietoihin kannattaa paneutua huolella ja pyytää kiinteistönvälittäjältä asioiden selventämistä, jos tuntuu, että ei itse ymmärrä kaikkea, toteaa isännöitsijä Riku Tenhunen AIT Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky:stä.

Yrityksen toimialaan kuuluu isännöinnin lisäksi myös asuntojen myynti ja vuokraus. Riku Tenhusen lisäksi isännöitsijän tointa hoitaa myös Ahti Piikki IAT.

Tenhunen kertoo, että itse isännöitsijäntodistus saa pyydettäessä liitteeksi paksun nipun muita tärkeitä papereita kuten tilinpäätöksen, yhtiöjärjestyksen sekä hyväksytyn talousarvion ja hallituksen kunnossapitotarveselvityksen seuraaville viidelle vuodelle.

Todistuksesta näkyy luonnollisesti vastikemaksut ja rahoitusvastikemaksut sekä käyttömaksut esimerkiksi mahdollisesta saunavuorosta, pesutuvasta tai pysäköintipaikasta.

Isännöitsijä Riku Tenhunen on juuri suorittanut loppuun johtavan ammatti-isännöitsijän tutkinnon Kiinteistöalan koulutuskeskuksessa Helsingissä. Hän haluaa painottaa koulutuksen tärkeyttä myös omassa ammatissaan.

– Alalla on liian paljon niin sanottuja asukasisännöitsijöitä, joilla ei ole minkäänlaista koulutusta eikä kokemusta vaativassa työssä. Itse asiassa kuka tahansa voi heittäytyä isännöitsijäksi, Tenhunen harmittelee.

Hän kertoo, että nyt saatu tutkinto on isännöintialan korkein tutkinto. Monen isännöitsijän ura alkaa yleensä isännöinnin ammattitutkinnolla, jossa ammattitaito osoitetaan aidossa työympäristössä isännöintialalla.

Tenhusen mukaan johtavan ammatti-isännöitsijän tutkinto olisi erittäin tärkeä kaikille isännöitsijöille. Valitettavasti vain murto-osalla isännöitsijöistä on tämä tutkinto.

Jo vuodesta 2010 lähtien isännöitsijänä toiminut Tenhunen sanoo, että ala on muuttunut muutamassa vuodessa melkoisesti kun sähköiset järjestelmät ovat tulleet jäädäkseen. Nyt kaikki tieto on saatavilla reaaliajassa. Se helpottaa isännöitsijän työtä valtavasti, mutta toisaalta karsii myös vapaa-aikaa.

Tenhunen toivoo myös, että taloyhtiöiden osakkaat ja asukkaat siirtyisivät luontevasti käyttämään isännöitsijän tarjoamia sähköisiä palveluja. Näin tapahtuu jo nuorten osakkaiden kanssa, mutta vanha ikäpolvi luottaa vielä paperiin ja muuhun perinteiseen viestintään.

– On todella kätevää ja nopeaa hoitaa taloyhtiön asioita osakkaiden kanssa esimerkiksi älypuhelimella taloyhtiön portaalissa. Yksi ja sama viesti menee kaikille, ja vastaavasti jokaisen vastaus näkyy kaikilla, Tenhunen kertoo esimerkin.

Isännöitsijä on käytännössä taloyhtiön toimitusjohtaja. Tenhunen toteaa myös, että isännöitsijällä ei ole valtaa päättää taloyhtiön asioista, vaan kaikki päätökset tehdään aina yhtiökokouksessa. Isännöitsijä suunnittelee ja valmistelee asioita hallituksen ja yhtiökokouksen päätettäväksi. Niinpä hän toivookin, että osakkaat kävisivät yhtiökokouksissa ja käyttäisivät äänivaltaansa.

– Paljon järjestetään yhtiökokouksia, joissa on paikalla vain noin 30 prosenttia osakkaista.

Tenhunen pohtii syitä tähän. Ajan puutteeseen vedotaan usein. Osakas saattaa myös pelätä joutuvansa hallitukseen, joten pienempänä pahana pidetään sitä, ettei tulla ollenkaan paikalle. Yksi syy voi olla myös yleinen välinpitämättömyys, ei anneta näille asioille tarpeeksi niiden vaatimaa arvostusta ja kiinnostusta.

– Paikalle tullaan kuitenkin vasta sitten kun ollaan päättämässä remonttiaikatauluista tai muista kustannuksia aiheuttavaista asioista.

Tenhunen vinkkaa ja vertaa tilannetta hammaslääkärissä käyntiin. Hän suosittelee tarkistuttamaan asiat ja puuttumaan epäkohtiin ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi.

Hän kertoo esimerkin. Eräässä taloyhtiössä vanha lattialämmitysjärjestelmä antoi silloin tällöin pieniä merkkejä tulevista ongelmista. Taloyhtiössä ei kuitenkaan haluttu puuttua asiaan ennenaikaisesti, vaan päätettiin odottaa vielä. Ei haluttu ennenaikaisia kustannuksia.

– Sitten tapahtui se, mitä pelättiin, suurehko vesivuoto. Tämän jälkeen lämmitysjärjestelmä vaihdettiin kokonaan uuteen, mutta ensin piti korjata vesivuodon aiheuttamat ongelmat, ja niistä tuli ylimääräiset ja aivan turhat kustannukset, joita ei olisi tullut, jos pikkuongelmat olisi korjattu välittömästi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kotipeili

Lue asuntoliite

Uusimmat

Kotipeili

Bo tähtää täydelliseen palveluun

Ilmalämpöpumppu voi myös viilentää

Bussiin mahtuu Viron romppeet

Antiikkimatkalla Virossa

Mökkikauppa herää ilmojen lämmetessä

Mitä nyt Éric Perrin? "Jyväskylä tuntuu kodilta"

Palokkalaisessa Suurosen perheessä uidaan kohta aurinkoenergialla

Aurinkopaneelit valtaavat suomalaisia talonkattoja

Sisäilmaongelma on aina tutkittava

Kevään merkkejä asuntokaupassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.