Lehtokotiloille ei tarvitse antautua – asiantuntijan vinkit sitkeän nilviäisen hävittämiseen

Päivi Korpivaara voitti nilviäissodan puutarhassaan. Sitten hän kirjoitti asiasta kirjan.

Monen puutarhurin suurin vihollinen on kooltaan yllättävän pieni nilviäinen – lehtokotilo.

Tämä myös Keski-Suomessa yleisesti pelätty tuholainen hotkii usein vatsaansa kauniit puutarhakasvit ja herkulliset salaatit. Kotilot uuvuttavat puutarhurin helposti lukumäärällään, jos tämän valppaus hetkeksikin herpaantuu.

Lehtokotilohelvettiin havahtui Jyväskylästä vuonna 2011 omakotitalon ostanut diplomi-insinööri Päivi Korpivaara.

– Koko puutarha oli aivan rei’illä ja kotiloita rouskui jalan alla. Niitä oli laumoittain kaikkialla.

Korpivaara ei kuitenkaan luovuttanut puutarhaansa lehtokotilo-orgioille, vaan päätti, että hän haluaa syödä mansikkansa ja salaattinsa vastaisuudessa itse.

Hän tutustui perin pohjin kotiloiden elämään tieteellisten artikkeleiden ja asiantuntijaneuvojen pohjalta ja kirjoitti siinä sivussa kirjan, jossa neuvotaan kädestä pitäen lehtokotiloiden torjumisniksit.

Vuosien taistelun jälkeen Korpivaara voi tepastella puutarhassaan nyt voittajana. Tällä hetkellä puutarha on lähes kotiloton. Silloin tällöin Korpivaara tekee edelleen tarkastuskierroksia, jos jokin yksittäinen tuholainen olisi päässyt kiertämään asetetut esteet.

Rajaa, karkota, tuhoa

Korpivaaran ensimmäinen ja tärkein neuvo on ”rajaa”.

– Ei ole mitään hyötyä hävittää lehtokotiloita omalta tontilta, jos miljoona-armeija vyöryy joka yö naapuripuutarhoista, Korpivaara tähdentää.

Hyvinä rajauskeinoina Korpivaara mainitsee paksun kuusiaidan, männynkuorikatteen ja hiekkakäytävät. Jos puutarha-aitana on yleinen orapihlaja, Korpivaara neuvoo kitkemään sen juuret mahdollisimman puhtaiksi ja lisäämään männynkuorikatetta.

Toinen neuvo on ”karkota”. Siinä Korpivaara suosittelee erityisesti koivutislettä, jonka on todettu tutkimuksessa karkottavan niin lehtokotiloita kuin myyriä ja rusakoitakin. Myös koivuterva toimii.

Kolmanneksi lehtokotilot pitää tuhota puutarhasta. Korpivaara on tehnyt tämän yksinkertaisesti keräämällä ja laittamalla kotilot joko kiehuvaan veteen tai etikkaliuokseen. Keräyskierrokset kannattaa Korpivaaran mukaan ajoittaa alkukesään ja mieluiten iltaan, jolloin nilviäiset ovat aktiivisimpia.

Hävitä myös piilopaikat

Myrkyistä Korpivaara suosittelee ainoastaan rautafosfaattia, josta ei tämän hetken tietämyksellä ole haittaa muille eläimille tai puutarhalle.

Puutarhasta pitää myös hävittää lehtokotilon piilopaikat, varsinkin voikukka, jonka alla nilviäiset mielellään majailevat silloinkin, kun nurmikkoa leikataan.

– Voikukka pitää hävittää talikolla, jotta koko juuri lähtisi, Korpivaara neuvoo.

Myös pöheiköt kannattaa poistaa. Avokompostin Korpivaara vaihtaisi mieluummin lämpökompostoriin, joka ei tarjoa sellaista herkuttelupaikkaa lehtokotilolle kuin perinteinen lehtikomposti.

Neljäs neuvo on ”kontrolloi”. Vakaassa torjuntatilassa olevan puutarhan puhtaanapitoon riittää kierros kerran kuussa.

Kotipeili

Lue asuntoliite

Uusimmat

Kotipeili

Bo tähtää täydelliseen palveluun

Ilmalämpöpumppu voi myös viilentää

Bussiin mahtuu Viron romppeet

Antiikkimatkalla Virossa

Mökkikauppa herää ilmojen lämmetessä

Mitä nyt Éric Perrin? "Jyväskylä tuntuu kodilta"

Palokkalaisessa Suurosen perheessä uidaan kohta aurinkoenergialla

Aurinkopaneelit valtaavat suomalaisia talonkattoja

Sisäilmaongelma on aina tutkittava

Kevään merkkejä asuntokaupassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.