Väki väärässä paikassa

Teksti

Työn perässä on muutettava.

Tätä näkemystä on viljelty ahkerasti viime aikoina työttömyysturvan aktiivimallia koskevassa keskustelussa. Esimerkiksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) kommentoi Aamulehden haastattelussa:

– Jos asuu seudulla, josta ei löydy 18 tunnin työpaikkaa, ei vajaan 250 euron yrittäjätulomahdollisuutta eikä mitään aktivointipalvelua, niin pitää rehellisesti kysyä, miten pitkään on oikeus edellyttää yhteiskunnalta normaalin tasoista työttömyysetuutta.

Samalla linjalla oli kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.), joka sanoi olevansa itse ”kauhuissaan”, jos vaatimus työn perässä muuttamisesta ”kauhistuttaa ihmisiä”. Ihmiset ovat aina muuttaneet työn perässä, Vartiainen sanoi.

Niin ovat, mutta eivät sinne, missä työvoimaa nyt tarvitaan.

Suomessa työvoimaa on ajettu poliittisilla päätöksillä kauas valtakunnan ydinalueilta, ja omistusasumista on tuettu koko maassa esimerkiksi korkovähennyksillä. Ihmisiä on siis työnnetty korpien komeroihin asumaan, ja heitä on kannustettu juurtumaan paikalleen omistuksella.

Kun työvoiman sijoittumista esimerkiksi Itä-Suomen syrjäseuduille halutaan ymmärtää, pitää ajassa palata Ruotsin kuninkaisiin saakka, sanoo Vaasan yliopiston aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki. Muuttoliikettä silloiselle itärajalle ja sen taakse Itä-Suomeen tuettiin rajaseutujen tuomiseksi lujemmin Ruotsin valtakunnan piiriin.

1800-luvulta alkaen metsäteollisuus tarvitsi työvoimaa metsissä. 1930-luvulla rajaseudun asumista tuettiin maanpuolustuksellisista syistä, sodan jälkeen evakoita ja rintamamiehiä asutettiin syrjäseutujenkin pientiloille. Sitä tuki pyrkimys elintarvikeomavaraisuuteen, ja pientilavaltaisuus oli myös sosiaalipolitiikkaa: tila tuotti elannon, vaikka niukankin.

Sitten tuli 1960-luku ja kaupungistumisen buumi. Satojatuhansia ihmisiä lähti työn perässä kaupunkeihin tai Ruotsiin.

Mutta myös haja-asutusalueille, pieniin kaupunkeihin ja niiden ympäristöön tuli ja jäi ihmisiä, koska niissä oli teollisuutta. Helsingissä teollisuus väheni 1950–60-luvuilla, mutta muualle sitä kehittyi.

– Teollisuus sijaitsi alempien asumiskustannusten alueilla Väli-Suomessa, tutkimuskoordinaattori Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta sanoo.

Teollisuutta ajettiin myös aktiivisesti esimerkiksi Pohjois-Suomeen. Sellaista politiikkaa hahmotteli pääministeri Urho Kekkonenkin 1950-luvulla Onko maallamme malttia vaurastua -pamfletissaan.

Ja kun teollisuus on kuihtunut, ovat esimerkiksi Suomen pienet kunnat tarjonneet syrjäseuduilla töitä.

Vaikka työt loppuisivat kokonaan, jää osa ihmisistä sitkeästi paikalleen, koska omaisuus on kiinni syrjäseudun asunnossa.

Asuntomarkkinat ja niiden toiminta vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoidemme toimintaan, sanoo taloustieteen professori Petri Böckerman Jyväskylän yliopistosta.

– Tästä on evidenssiä, että omistusasuminen heikentää halukkuutta muuttaa.

Suomessa on edelleen enemmän maaseutumaista asumista kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja omistusasumista arvostetaan kansainvälisesti vertaillen paljon.

Mutta taantuvalla alueella omistusasunto ei ole sijoitus tai säästö. Se on arvottomaksi muuttuvaa pääomaa, josta voi olla vaikeaa luopua.

Presidentti Sauli Niinistö otti vaalikeskustelussa kannan, jonka mukaan valtio voisi auttaa, jos arvottomaksi muuttunut omaisuus estää työn perässä muuttamisen. Esitys sai tukea esimerkiksi Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtajalta Timo Metsolalta.

On kuitenkin epäselvää, kuinka paljon tällaiseen ”kiinteistöjen romutuspalk­kioon” menisi rahaa.

– Summa voi olla sellainen, etteivät budjetin rajat sitä kestä, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusasiamies Veli Pelkonen pohtii.

Hannu Katajamäen mielestä on epäoikeudenmukaista esittää, että ihmisten pitäisi jättää kotinsa ja elämänsä ”kaikenlaisten tilapäisjärjestelyiden ja epävarmojen työpaikkojen vuoksi”.

– Ymmärrän hyvin, että se on herättänyt reaktioita, hän toteaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Eero Lehto sanoo, että myös muita vaihtoehtoja pitäisi kartoittaa:

– Vähälle on jäänyt se näkökulma, että työpaikkoja voisi viedä takaisin sinne, mihin on jäänyt osaavaa työvoimaa ja teollista traditiota.l

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kotipeili

Lue asuntoliite

Uusimmat

Kotipeili

Bo tähtää täydelliseen palveluun

Ilmalämpöpumppu voi myös viilentää

Bussiin mahtuu Viron romppeet

Antiikkimatkalla Virossa

Mökkikauppa herää ilmojen lämmetessä

Mitä nyt Éric Perrin? "Jyväskylä tuntuu kodilta"

Palokkalaisessa Suurosen perheessä uidaan kohta aurinkoenergialla

Aurinkopaneelit valtaavat suomalaisia talonkattoja

Sisäilmaongelma on aina tutkittava

Kevään merkkejä asuntokaupassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.