Matikanopettaja vaihtoi luokkahuoneet hirsitalon veistoon

Jos jostain tarjoutuisi nyt hirsirakentajan paikka, lähtisin varmasti, sanoo filosofian maisteri Ilkka Söderlund, joka opiskelee hirren käsin työstämistä ja perinnerakentamista Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan metsäkoululla Siilinjärvellä. Hän kuuluu niihin ihmisiin, jotka ovat ottaneet omiin käsiinsä sen, millaisen elämänuran itselleen auraa.

Söderlundilla oli taipumus heittäytymiseen jo yliopistossa matematiikan opintojensa aikana. Se tarkoitti esimerkiksi matkustelua ja välillä ihan toisenlaisen alan opiskelua. Hänestä ehti tulla akateemisten opintojen ohella myös hieroja.

Viimeisimpänä matematiikanopettaja ajautui Kirkkonummelta Toivalaan opiskelemaan perinteistä hirsirakentamista.

Kaikki alkoi siitä, kun mies halusi rakentaa pihalleen savusaunan, mutta huomasi, ettei osaisi tehdä sitä ilman oppiin lähtemistä.

– Kaikki akateeminen opiskelu on pään sisäistä. Vaikka se sujuisikin hyvin, se jättää aina vähän irralliseksi. Itse haluan osata kokonaisvaltaisesti mahdollisimman paljon asioita. Tykkään siitä tunteesta, että jos haluan tehdä jotakin, pystyn myös tekemään sen. Se on vapautta – yhdistettynä kyvykkyyteen.

”Ei ole kaupunkilaiselämä minua varten”, Muonion kirkonkylältä syrjässä asuva Peetja Sieppi veistelee. Kuva: Paula Pohjamo
 

 

Myös muoniolainen Peetja Sieppi tuli Savoon kasvattaakseen osaamistaan entisestään. Sieppi on työskennellyt kotiseudullaan Lapissa muun muassa pyöräkoneenkuljettajana ja rakennusmiehenä.

– Toivon, että tästä tulee minulle ainakin kausityöllistäjä. Pohjoisessa rakentaminen on muutoin vähäistä, mutta mökkejä rakennetaan aina.

– Itsellekin aion näillä opeilla rakentaa – ainakin saunan ja laavun, hän kaavailee Söderlundin tapaan.

 

Koulutuksen opettajana työskentelevän Samuli Eskelisen mukaan Söderlund ja Sieppi ovat molemmat tyypillisiä koulutukseen hakeutuvia. Osalla on haaveena tehdä jotakin ihan muuta kuin tähän saakka, osa täydentää kirvesmiehen osaamistaan. Jotkut hakevat oppia tehdäkseen sesonkiluonteisen, kuten metsurin työnsä, ohella toista työtä hiljaisina jaksoina. Sitten on heitä, jotka haluavat rakentaa itselleen.

Viimeksi mainittu motivoi koneautomaatioinsinööri Paavo Pietilää, joka ajautui Turusta Savoon ja Karttulaan otettuaan vaimonsa kanssa tämän kotitilan haltuun sukupolvenvaihdoksen myötä. Pietilä opiskeli Toivalassa ensin metsäkoneenkuljettajaksi, kun ruoho alkoi vihertää aidan toisella puolella.

– Katselin sivusta, että tämähän on mielenkiintoista hommaa. Vaimon kotitilalla on hirsirakennuksia, ja niissä riittää korjaustarpeita. Tästä saan eväitä siihen, ja katsotaan, mitä muuta voisi syntyä. Metsätöitä riittää, ja yksi mahdollisuus on myös oman puun jatkojalostus.

Rakennusinsinööri Samuli Eskelinen on ollut sveitsiläisen veistäjän opissa. Sen myötä hän omaksui keskieurooppalaisen tarkkuuden ja tehokkuuden. Nyt hän työskentelee kurssin opettajana. Kuva: Paula Pohjamo

 

Kurssilaisten käyttämä puuaines tulee kymmenen kilometrin päästä. Yleisesti ottaen järeän puun saannissa on omat haasteensa nykyisessä suomalaisessa metsätaloudessa, sanoo Samuli Eskelinen. Järeää puuta taas tarvitaan, jos halutaan perinnerakennuksen yltävän nykyisiin energiamääräyksiin.

Toivalassa saadaan nimenomaan oppi käsityönä toteutettavaan rakentamiseen erilaisine nurkkatyyppeineen. Lyhyt kuljetusmatka ja työtapa huomioon ottaen rakentamisen hiilijalanjälki on minimaalinen.

– Moottorisaha on käytössä, mutta muuten kaikki tehdään käsin, Eskelinen sanoo.

Vaikka menetelmät ovat perinteiset, laatu ja tarkkuus ovat tehneet Eskelisen mukaan hurjan loikan eteenpäin.

– Käsiveistona pystytään tekemään hyvin laadukasta työtä. Esimerkiksi vanha hirsivara on siirtynyt museoon, ja nyt käytetään tarkkuushirsiharppeja.

Petkeleellä hirttä kuoriva Ilkka Söderlund uskoo, että tämänkaltaiselle opille on tilausta tämän päivän Suomessa.

– Ihmiset etsivät omaa jalansijaansa, ja jotkut tekevät sen perinteiden kautta. Tämä on minun paluuni juurille, oman maani rakennusperintöön.

 

Koulutukseen on jatkuva haku Sakkyn sivujen kautta: www.sakky.fi

Juttu on julkaistu myös Keskisuomalaisen Koulutus-liitteessä, jonka pääset lukemaan näköislehtenä tästä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Koulutus

Koululaisena korona-ajassa: "Takaisin kouluun ihan luottavaisin mielin"

Kansallisoopperan Ring siirtyy syksyyn – Ooppera- ja balettiesityksiä voi katsoa maksutta verkossa

Mitä tehdään – Viitasaaren lukion pelastus- ja turvallisuuslinjalle jo "liian paljon" hakijoita

Ääntävätkö suomalaiset nuoret englantia jatkossa kuin syntyperäiset puhujat? Aivotutkija kertoo, miten musiikki, liikunta ja päiväunet auttavat koululaisia oppimaan

Jyväskylän yliopiston Ylistönrinteen kampus remonttiin – hankkeen hinta-arvio noin 45 miljoonaa euroa

Työvoimapula uhkasi, joten Keskimaa päätti tarjota ammattikoulun opiskelijoille harjoittelun kautta vakityön

Petäjäveden lukioon opiskelijaksi päässeet, kevään 2019 yhteishaku

Äänekosken lukioon opiskelemaan päässeet, kevään 2019 yhteishaku

Joutsan lukioon opiskelemaan valitut, kevään 2019 yhteishaku

Ähtärin lukioon opiskelemaan päässeet, kevään 2019 yhteishaku

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.