Hiljaisuuden keskellä on hyvä olla – Aito luonto kutsuu kävijän hengähtämään Sallassa

Kun kipuamme tunturin rinnettä ylös Sallatuntureiden pienemmälle huipulle, vastaan ei tule ketään. On raikasta ja hiljaista, ei kuulu edes hyttysten ininää. Tunturin laelle on pystytetty riippukeinuja, joista yhdestä pilkottavat kengät. Sisällä keinussa lekottelee haminalainen Eija Sippu, 38.

– Olen käynyt Sallassa talvella, ja siitä jäi kipinä tulla kesällä uudestaan. Halusin nähdä, miltä maisemat näyttävät kesäaikaan, Sippu kertoo.

Sippu päätti myös toteuttaa haaveensa osallistua Sallan Midnight run -tapahtumaan. Yöjuoksusta Salla- ja Ruuhitunturin maisemissa jäi hyvät muistot.

– Juoksin 24 kilometriä hyvässä poutasäässä. Oli soita, pitkospuita ja suopursun tuoksua. Aivan mahtava oli juosta, kun usva alkoi nousta lammista. Näin nyt yöttömän yön auringon kunnolla ensimmäisen kerran.

Itsekseen liikenteessä oleva Sippu jäi tapahtuman jälkeen vielä muutamaksi päiväksi Sallaan.

– Olen ollut maastossa Sallatuntureilla ja käynyt Naruskassa Karhutunturilla, maastot ovat hyvät patikoimiseen. Lapissa olen loma-ajan puitteissa harrastanut vaellusta ja retkeilyä, muun muassa Saariselällä ja Hetta-Pallaksella, Sippu kertoo.

Sallatuntureille suunnitellaan alustavasti kansallispuistoa. Mitä mieltä olet siitä?

– Ei tämä ainakaan huono paikka ole kansallispuistolle, kun puitteet ovat valmiina. Maastossa ei hirveästi näy porukkaa, eli kyllä tänne kävijöitä mahtuu, Sippu sanoo.

Sallatunturin Tuvilla tunturikeskuksessa on meneillään sukupolvenvaihdos. Sara Virkkula, 27, on ottanut vastuun perheyrityksestä yrittäjänä.

– Olen pienestä lähtien nähnyt tätä työtä ja kasvanut tässä ympäristössä, joten jatkaminen tapahtui luontevasti. Kun olin New Yorkissa työharjoittelussa, tuli sellainen tunne, että kotiin on päästävä. Tykkään matkustaa, mutta täällä on paras olla, hän sanoo.

Sallan matkailulla menee hyvin: alueella vierailee vuosittain noin 76 000 kävijää, ja alue on rankattu kovimmaksi nousijaksi. Tupien suosiota on siivittänyt neljä vuotta sitten toteutettu uuden päärakennuksen miljoonainvestointi. Tuvilla on 60 mökkiä 1980-luvulta alkaen. Nyt vanhimpia puretaan ja tilalle rakennetaan uutta.

– Neljä mökkiä valmistuu jouluksi. Oma sauna ja takka ovat tärkeitä. Ulkomaalaisille elävä tuli on eksoottinen kokemus, Virkkula sanoo.

Tuvilla vierailee vuosittain noin 30 000 kävijää. Talvet myydään täyteen ulkomaisille ryhmille, kesällä ja syksyllä saapuvat kotimaan matkailijat.

– Asiakkaat tulevat hakemaan luontoa. Lapissa on isoja keskuksia, mutta matkailijat haluavat kokea autenttisen paikan ja luonnon rauhan. Tuolla metsässä saa turvallisesti kävellä vaikka yksin ja keskittyä siihen.

Nuori yrittäjä nauttii itse luonnossa liikkumisesta kameran ja koiran kanssa sekä metsäkanalintujen metsästyksestä.

Hiljaisuus ja pienimuotoisuus ovat Virkkulasta Sallan valtteja.

– Mennään sillä, että tämmöisiä ollaan ja otetaan ihmiset vastaan sellaisina kuin he ovat, lähelle meidän elämää. Kaikki lähtee luonnosta, mitä tarjotaan. Emme halua mitään päälle liimattua tai markkinameininkiä.

Kansallispuistostatuksen saaminen tukisi Virkkulasta hyvin paikkakunnan myönteistä "lumipalloefektiä".

– Matkailijalle kansallispuisto, national park, merkitsee jotakin. Se on oma luotettu brändinsä, josta kävijä tietää, mitä se sisältää. Tietyt puitteet – keskukset, reitit ja taukopaikat – täytyy olla. Patikoijien määrä on tasaisessa kasvussa, viime vuonna maastokartat loppuivat koko alueella.

Virkkula ei usko Sallan seesteisen tunnelman katoavan turistimassojen alle, vaikka kansallispuisto toteutuisikin.

–  Parkkipaikat voivat olla täynnä, mutta maastossa ei välttämättä tule montakaan ihmistä vastaan. Alueet ovat niin laajat.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .