Jos olet käynyt Viron Saarenmaalla, harkitse myös tätä upeaa kohdetta, joka tarjoaa kaunista luontoa ja hienoja rakennuksia

Kõpun majakka, Suuremõisan kartano ja Sääretirpin niemi ovat Hiidenmaan pakollisia turistikohteita. Kaunein nähtävyys on saaren luonto, toteaa suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä edistävän Tuglas-seuran suunnittelija Järvi Lipasti.

Kõpun majakan torniin kiipeäminen on vaivan arvoista. Majakka on Viron vanhin ja rakennettu jo 1500-luvulla. Alapuolella levittäytyy peittona mäntymetsä. Kaukana siintää meri. Kooltaan Hiidenmaa on lähes kolme kertaa pienempi kuin viereinen Saarenmaa.

– Saaren keskiössä on metsää sekä soita. Kautta aikojen asutus ja toiminta ovat sijoittuneet rantaviivalle. Hiidenmaalla välimatkat ovat lyhyitä ja liikennettä on vähän. Paikallisbusseilla voi kulkea ilmaiseksi saaren eri osiin.

Hiidenmaan pohjoiskärjessä, vaarallisen matalikon edustalla, kohoaa Viron korkein majakka Tahkuna. Monen laivan haudaksi koitunut matalikko on paikoitellen runsaan metrin syvyinen.

Kovalla tuulella rannalla kuulee metallin kilkatusta. Ääni on lähtöisin Estonian muistomerkin pronssikellosta. Kauemmaksi, edessä levittäytyvälle ulapalle, jää Estonian uppoamispaikka.

Tahkunan majakka valmistui Eiffelin insinööritoimistossa samaan aikaan Ristnan majakan kanssa. Tarinan mukaan majakat sekoittuivat matkalla Pariisista Hiidenmaalle. Ristnaan tarkoitettu torni kulkeutui näin vahingossa Tahkunaan.

Ristnan punainen majakka valaisee Viron läntisiä merialueita. Majakoiden ohella Ristnan ja Tahkunan niemiä yhdistävät luonnonsuojelualueet sekä sotilaskohteet. Neuvostoaikaan Hiidenmaa oli suljettu saari.

 

Hiidenmaan komein rakennus on Suuremõisan kartano. Sen isännistä Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternberg (1744–1811) rikastui tiettävästi merirosvouksella.

Kartanon isännän kuului huolehtia matalikolla merihätään joutuneista laivoista. Kreivi piti itsellään sovittua suuremman osan lastista korottaen samalla pelastushintoja. Saaliinsa hän kätki kartanon ullakolle.

Nykyään kartanon päärakennus toimii ammattikouluna, ala-asteena sekä vierailukeskuksena.

 

 

Suuremõisan kartanosta matka jatkuu Kassariin. Pengertietä reunustavilla rantaniityillä laiduntavat lampaat ja lehmät. Kassarissa kesiään viettivät 1920- ja 30-luvuilla kirjailija Aino Kallas sekä hänen saarenmaalainen puolisonsa Oskar Kallas. Kassarissa Kallas kirjoitti tositapahtumiin perustuvan Reigin papin sekä Sudenmorsiamen.

Kallasten kesämökki Veskimäen rinteessä on yksityisomistuksessa. Hyvällä tuurilla sen sisälle, Kallaksen muistohuoneeseen, pääsee poikkeamaan.

Hiidenmaan museosta saa mökin avaimet lainaan. Reigin pappila sekä kirkko sijaitsevat saaren pohjoisosasta.

Kassarin saari huipentuu mereen työntyvään Sääretirpin niemeen. Katajien ja orjantappuroiden reunustama polku johtaa pitkän niemen kärkeen saakka.

 

 

Järvi Lipastin mukaan suomalaiset tuntevat Hiidenmaan huonommin kuin Saarenmaan.

– Hiidenmaalaisilla ei ole Saarenmaan valssia. Suosittuja tapahtumia ovat Hiidenmaan kahvilapäivä, Hiiu Folk -perinnemusiikkifestivaali, Sõru Jazz ja kampela- ja nokkahaukifestivaalit. Kampela ja nokkahauki ovat hiidenmaalaisten lempikaloja. Paikallisia ruokia ovat myös lampaanliha, saaristolaisleipä ja sahti.

Järvi Lipasti on kirjoittanut hiidenmaan murteen lukemiston ja kääntänyt murteelle Heli Laaksosen runoja.

– Olen syntynyt Hiidenmaalla ja vietän siellä paljon vapaa-aikaani. Lempipaikkani on Vanajõen laakso. Kävin siellä ensimmäisen kerran alakoululaisena luokkaretkellä, Lipasti kertoo.

– Aarniometsän keskellä mutkittelevaa jokea ympäröivät korkeat rantapenkereet. Paikassa saan olla kahden luonnon kanssa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .