Kolumbialais-saksalainen testiryhmä Puuppolan kodalla

Lähes jokaisella söpöllä tarinalla on koruton alku. Niin tälläkin. Taannoin eräs palokkalainen toimittaja istui kavereidensa kanssa nuotiolla, kun nuotiopiirissä syntyi keskustelu siitä, viihtyisikö kukaan muu kuin suomalainen mies savun hajussa paistamassa makkaraa ja juomassa terästettyä kahvia tuntitolkulla. Äänestys päättyi tasan, joten ongelma päätettiin ratkaista tutkimalla.

Ensin asialle pistettiin headhunter, jonka tehtävänä oli rekrytoida Jyväskylän turuilta kaksi ulkomaalaista lomailijaa koekaniineiksi.

Headhunter oli ripeä. Täysissä sielun voimissaan olevat saksalainen Rüdiger Bertram ja kolumbialainen Fernando Nino-Sanchez suostuivat metsäretken osanottajiksi. Kaksikon houkutteluun ei edes tarvittu keppiä, ei porkkanaa.

- Mahtava idea, suomalainen piknik keskellä lumista metsää. Ei sellaista voi jättää kokematta, naureskeli Bertram ennen retkeä.

Ilman urputusta

Testiretken kohteeksi valikoitui Sakarinmäen kota Puuppolassa. Näin siksi, että vieraat joutuisivat ensin tarpomaan lumihangessa. Saksalaiselle pieni ponnistelu lumihangessa on ihan oikein, koska mekin olemme joutuneet maistamaan heidän hapankaaliaan. Kolumbialainen taas ansaitsee kevyen rangaistuksen, koska joku Kolumbiassa antoi joskus mikrofonin Shakiralle. Nyt tuo pippurinen poppi-dolli kiusaa meitä radiossa joka juuttaan päivä.

Mutta asiaan.

Kodalle päästiin helposti. Nelikymppiset Bertram ja Nino-Sanchez eivät tarpoessaan urputtaneet kertaakaan. Heti perään Kolumbian mies osoittautui peräti käteväksi ja innokkaaksi tulentekijäksi. Naureskellen ulkomaan elävät pilkkoivat puitakin.

- Ihania kundeja, eivätkö olekin?, kuiskaili valokuvaaja. Nainen muuten.

Joojoojoo.

Lisää sinappia

Kaksi tuntia kodalla kului lentäen. Bertram ja Nino-Sanchez söivät ruisleivät, juustot ja makkarat. Ja kehuivat kaikkea - nokipannukahvejakin. Eikä kavereilla tuntunut olevan kiire mihinkään.

- Suomalaisiin on helppo tutustua. Ensin he hetken katselevat, mutta kun he hyväksyvät vieraan, niin kaikessa tarjotaan apua. Me saksalaiset olemme paljon kylmempiä, sanoi Bertram.

- Ja suomalaiset ovat palvelun ammattilaisia. Kaupoissa ja ravintoloissa kaikki työntekijät ovat hymyileviä ja luontevia. Suomalainen selvästi haluaa, että asiakas on tyytyväinen, Nino-Sanchez totesi.

Herttinen.

- May I have some more sinappi?, kysyi Bertram selvällä fingelskalla makkara kädessään.

Tämä alunperinkin pöhkö juttuidea oli menossa karikolle. Vieraat viihtyivät askeettisella kodalla ja lisäksi alkoivat puhua suomea.

- Voi kun suomalaiset miehet olisivat yhtä suloisia, supatti valokuvaaja.

Teeskentelin, etten kuullut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.