Kolumni: Hiustenpesu oluella ja tuopissa tryffeliä

Matkasin viime kesänä Kroatiassa ja osuin Istrian Bujessa sijaitsevaan San Servolo -hotelliin. Paikan erikoisuutena ovat olutkylvyt, joten pakkohan sitä oli pulahtaa olutsoppaan rentoutumaan.

Paikallinen yrittäjä kertoi, että allas täytetään joko vedellä lantratulla olutsammioiden pohjasakalla tai jos jämiä ei ole, ihan sillä itsellään, mutta vedellä ohennettuna.

Vesi oli lämpimän ruskeaa ja tuoksui maltaalle. Ammeen reunalla oli kuivattua humalaa, jota sai ripotella kylpyveteen ja hieroa iholle. Hupaisin elementti oli ammeen vierellä oleva oluthana ja tuoppi. Ajatuksena ei ollut toki vetää hirveitä kännejä, vaan rentoutua oluella sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Olutkylpylässä oli ajateltu melkein kaikkea. Oli kiva sisustus, mukavat olutpaljut, himmennetty valaistus, uniikkeja yksityiskohtia ja mahdollisuus jakaa kokemus rakkaan tai hyvän ystävän kanssa.

Yksi asia oli kuitenkin ainakin suomalaisen rentoutujan mielestä vinksallaan. Nimittäin musiikki. Huoneessa soivat asteen verran liian kovalla ja lakkaamatta 1990-luvun diskohitit kroatialaisella lisällä.

Musiikki lähinnä nauratti rentouttamisen sijaan. Tilalle olisi käynyt vaikka veden lorina tai lintujen liverrys. Täysi hiljaisuuskin olisi toiminut hyvin.

Kylpylän ohjeissa kerrottiin olutkylvyn silottavan rypyt ja tekevän hyvää hiuksille. Hiuksia ei siis kannata huuhdella kylvyn jälkeen, vaan antaa oluen vaikuttaa pitkään.

Tottelin ohjeistusta ja lähdin illalliselle hiukset kaljassa. Arvelin haisevani rankkitynnyriltä, mutta paikallisopas väitti, ettei hajua ole lainkaan. Tiedä sitten, oliko kyseinen neito vain kroatialaiseen tapaan sydämellisen kohtelias vai puhuiko totta. Olen taipuvainen uskomaan ensimmäiseen. Tukka tuntui kyllä kylvyn jälkeen ikään kuin paksummalta.

45-minuutin kylvyn hinta oli noin 70 euroa ja se sisälsi rajattoman oluen anniskelun. Itseltäni taisi kulua puolikas tuoppi San Servolon punertavaa amber lageria. Paikalliseen hintatasoon verrattaessa kylvynhinta oli suolainen ja siksi varmasti vain turisteille suunnattu.

Myöhemmin hörpin hotellin ravintolassa tryffelin makuista olutta ja mietin, minkähän kanssa tämäkin oikein sopii. Ehkä kylvyn.

Anekdoottina kerrottakoon vielä, että lapsuuteni kesämökin takapihalla kasvoi humalaa. Luulin pitkään, että kyse oli jostain hampun tapaan laittomasta aineesta. Lapsen mielestä on kai loogista, että jos humalatuotteiden myynti on tarkasti rajattua, ei humala-niminen kasvikaan ihan laillinen voi olla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .