Kotimaanmatkailulla on kovaa kasvupotentiaalia, mutta kasvu vaatii uudistuksia – Nämä tekijät rajoittavat matkabisnestä eniten

Suomalaiset matkustavat paljon enemmän kotimaassa kuin he osaavat edes ajatella, sanoo Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen.

Moni ei tule ajatelleeksi, että kotimaanmatkailuksi lasketaan muun muassa erilaisiin tapahtumiin osallistuminen, turnausmatkat ja vierailut tuttavien luokse.

Kotimaanmatkailu tuottaa noin 70 prosenttia Suomen matkailukysynnästä, selviää työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa teettämästä selvityksestä. Selvityksen mukaan kotimaanmatkailussa on kasvupotentiaalia.

Suomen matkailuelinkeino on viime vuosina kasvanut muita toimialoja nopeammin. Siitä on tullut kansallisesti merkittävä vientitoimiala ja työllistäjä.

Selvityksen mukaan matkailutulo on ollut useamman vuoden yli 14 miljardia euroa, ja sillä on mahdollisuuksia kasvaa jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Antti Honkasen mukaan kotimaanmatkailu on tällä hetkellä trendikästä.

– Ainakin puheen tasolla ilmastonmuutos on vaikuttanut lähimatkailun lisääntymiseen. Tilastoissa se ei vielä näy, sillä myös ulkomaanmatkat ovat lisääntyneet.

Suomalaiset tekevät tällä hetkellä lähes yhtä monta vapaa-ajanmatkaa kotimaahan ja ulkomaille, mutta kasvu kohdistuu vahvemmin ulkomaille, selvityksessä kerrotaan. Lukuun sisältyvät yöpymiset maksullisessa majoituksessa.

Honkasen mukaan kotimaanmatkailu on muuttunut paljon viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Airbnb:stä eli vuokramajoituksesta on tullut merkittävä majoituspalveluiden tarjoaja.

– Ideana se on hyvä, mutta hotellit kokevat sen epäreiluksi, sillä kaikki samat velvoitteet eivät koske kotimajoituksen tarjoajia.

Honkasen mukaan pääkaupunkiseudulle ja Lappiin matkustetaan yhtä paljon ulkomailta kuin Suomesta.

Muissa kotimaan kaupungeissa turistit ovat pääosin suomalaisia. Kylpylöillä on vieläkin suuri merkitys kotimaanmatkailulle.

– Lappeenrannan seudulle on rakennettu kylpylöitä venäläisille turisteille, mutta suomalaiset ovat ottaneet ne omakseen. Kotimaan matkailu on lisääntynyt muutenkin viime aikoina Etelä-Karjalassa.

 

Kotimaassa matkustetaan Helsingin lisäksi muihin suurimpiin kaupunkeihin, kuten Tampereelle ja Turkuun, mutta myös pienemmät kaupungit, kuten Porvoo, saavat jonkin verran tuloja matkailusta.

Hintakilpailukyvyn edistäminen on pitkän ajan tavoite. Kotimaanmatkailua ja sen imagoa voidaan kuitenkin edistää myös nopeammin toteutettavissa olevilla toimenpiteillä, kuten viestintä- ja markkinointikampanjoilla.

Matkailutoimijoita myös kannustetaan huomioimaan kotimaan markkinat aiempaa vahvemmin kansainvälisten markkinoiden kasvupotentiaalin rinnalla.

Selvityksen mukaan kotimaanmatkailua rajoittavat eniten kotimaan hintataso, erityisesti hintatasosta johtuva ulkomainen kilpailu, toimijoiden vähäiset markkinointiresurssit sekä vajavaiset julkisen liikenteen yhteydet matkailukohteisiin.

Jos tällä hetkellä pinnalla olevat arvot, kuten hiilijalanjäljen pienentäminen, vastuullisuus ja elämysten hakeminen sekä luonto ja hyvinvointi nähdään osana elämäntapaa, ne tarjoavat mahdollisuuksia kotimaanmatkailulle.

Selvityksessä nousivat esille erityisesti yli 60-vuotiaiden vireä ja aktiivinen sukupolvi sekä elämyksiä ja rauhoittumista luonnosta janoavat nuoret.

Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa kotimaanmatkailun kehittämistarpeita ja niiden vaatimia toimenpiteitä. Analyysi perustuu matkailuelinkeinolle suunnattuun kyselyyn ja matkailun asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin. Selvityksen toteutti WSP Finland Oy.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .