Majakat vievät matkailijan merenkulun historiaan ja eristäytyneisyyden tunnelmaan

Majakat tarjoavat matkailijalle irtioton arjesta: saaristomaisemia ja -tunnelmaa, raikkaita merituulia, tarinoita, historiaa, luontoa sekä hiljaisuutta ja eristyneisyyttäkin.

Rannikon omaleimaisina tunnusmerkkeinä toimivat majakat ovat merenkulussa menettäneet merkitystään mutta nostaneet sitä niin kulttuuriperinnön kuin matkailunkin saralla.

Suomessa on lähes 90 majakkaa: varsinaisten 38 majakan lisäksi luku pitää sisällään 17 pohjamajakkaa ja 31 pookia eli tunnusmajakkaa. Useat majakkakohteet tarjoavat majoitusta ja muita matkailupalveluita.

Isokari sijaitsee Uudenkaupungin ulkosaaristossa, Selkämeren kansallispuiston eteläosassa, ja kuuluu Kustavin Kaurissalon kylään. Saarelle pääsee kesäkaudella sekä omalla veneellä että risteily- ja tilauskuljetuksin Kustavista ja Uudestakaupungista.

Isokarin luonto on erityisen kaunis ja paikoin hyvinkin vehreä. Saarella on runsaasti arvokasta perinnemaisemaa: ketoja, niittyjä ja hakamaita.

Isokarin 49,4 metriä korkean majakan suunnitteluun osallistui empire-arkkitehti Carl Ludvig Engel. Pohjalahden korkein majakka valmistui vuonna 1833. Isokarin majakassa vieraileva pääsee kiipeämään aina majakan valohuoneeseen asti.

Edelleen toiminnassa olevaan majakkaan pääsee kesäkaudella tutustumaan oppaiden johdolla päivittäin.

Vakituista asutusta Isokarissa ei enää ole, ainoastaan kesäasukkaita. Kirkonkirjoissa ensimmäinen maininta Isokarin asukkaista on vuodelta 1811, kun ensimmäinen luotsi perheineen asettui saarelle. Kalastajia ja hylkeenpyytäjiä tiedetään kuitenkin olleen saarella jo 1500-luvulla.

Majakkamatkaan voi nykyisinkin yhdistää hylkeet, tosin ei pyynti- vaan safarimielessä. Avomerellä sijaitsevalle Sandbäckin hylkeidensuojelualueelle kohdistuvalla hyljesafarilla pääsee tutustumaan Itämeren kookkaimpiin hylkeisiin harmaahylkeisiin eli halleihin niiden luonnollisessa ympäristössä.

Paraisten kaupungille kuuluva Utö sijaitsee Saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella. Saareen pääsee omalla veneellä tai päivittäin maksuttomasti yhteysalus m/s Eivorilla Nauvon Pärnäisistä.

Utön saarta asuttaa ympärivuotisesti noin 50 asukasta. Majoitusta saarella on tarjolla ympäri vuoden.

Utön saari on toiminut jo 1600-luvulta lähtien luotsien ja majakanvartijoiden lisäksi myös tullimiesten ja sotilaiden tukikohtana. Saaren pohjoispuoli on edelleen armeijan käytössä. Alkuperäinen Utön majakka valmistui jo vuonna 1753 mutta tuhoutui muutama vuosikymmen myöhemmin sotien aikana.

Nykyinen, 27 metriä korkea majakka rakennettiin 1800-luvun lopulla ja on toiminnassa edelleen. Majakkaa on aikojen saatossa valaistu muun muassa avotulella, öljyvaloilla ja nykyaikaisilla hämärävalokytkimillä varustetuilla, prismaa hyödyntävillä valonlähteillä.

Opastetuilla Utön majakkakierroksilla pääsee tutustumaan majakan lisäksi myös majakan kauniiseen majakkakirkkoon, saaren hautausmaahan sekä saaren karun kauniiseen luontoon. Saari on kokonsa puolesta helppo ottaa haltuun omatoimisestikin, mutta opastetulta kierrokselta vierailija lähtee kotimatkalleen monta tarinaa rikkaampana.

Kierroskohteiden lisäksi Utön nähtävyyksiin kuuluvat myös kallioilla sijaitseva rukoushuone Bönehuset, kotiseutumuseo Stenhuset sekä saaren kyläkauppa Utö Handel. Ja onpa saarelta mahdollista hankkia itselleen myös pysyvämpi matkamuisto Utössa sekä kotiaan että tatuointistudiotaan pitävältä Linda Räihältä.

Keväisin Utö on erityisesti lintuharrastajien suosikkikohteita monien muiden majakkakohteiden tapaan. Lintujen pesimäaikaan huhtikuun puolivälistä elokuulle liikkumista rannoilla kehotetaan kuitenkin välttämään pesintöjen onnistumiseksi.

Moni saattaa muistaa Utön myös Estonian tragedian yhteydestä. Estonialle ei ole Utössä muistomerkkiä, mutta saaren helikopterikenttää ja tykkihallia, joka toimi ruumishuoneena onnettomuuden yhteydessä, voitaneen pitää sellaisina.

Saaren eteläosassa on muistomerkki Draken-nimisen purjealuksen vuonna 1929 tapahtuneen haaksirikon muistolle.

Porvoon ulkosaaristossa, runsaan tunnin venematkan päässä sijaitseva Söderskär on verraton päiväretkikohde. Saari on rauhoitettua luonnonsuojelualuetta ja Natura 2000 -alue. Saarella on runsaan pesimälinnuston lisäksi merkittävä muuttolintujen levähdysalue.

Söderskäriin tehdään yleisöristeilyjä ympäristöministeriön poikkeusluvalla toukokuun alusta lähtien, ja omalla veneellä saareen voi rantautua 1.8. alkaen.

Yleisöristeilyillä pääsee sekä tutustumaan Söderskärin yli 150 vuotta vanhaan majakkaan että nauttimaan saaren karun kauniista luonnosta.

Saarella on myös riippusilta, josta maisemia voi ihailla. Kesäkaudella Södeskäriin pääsee päivittäin Helsingin kauppatorilta ja Vuosaaren Aurinkolahdesta m/s Söderskärillä ja Sipoon Kalkkirannasta m/s Matildalla.

Hangosta pääsee vierailemaan kolmessa eri majakkakohteessa: Gustavsvärnissä, Bengtskärissä ja Russarössä.

Vuonna 1906 rakennettu Bengtskär on Pohjoismaiden korkein majakka, jossa vierailija pääsee kiipeämään 252 askelmaa 52 metrin korkeudessa sijaitsevaan majakan valohuoneeseen asti.

Bengtskär on Suomen eteläisin matkakohde, ja se sijaitsee 25 kilometrin päässä Hangosta. Saarela on majoitus- ja kokoustiloja. M/s Summersea liikennöi saarelle 18.6. lähtien maanantaista lauantaihin ja heinäkuun alusta elokuun alkuun päivittäin. Lähdöt tapahtuvat Hangon itäsatamasta Kuningattarenlaiturilta.

Kolmen kilometrin päässä Hangosta sijaitseva Gustavsvärn on pieni ja sympaattinen majakkasaari. Majakan ja sumusireeninhoitajan talon lisäksi siellä on myös ruotsalaisen, 1700-luvun lopulla rakennetun linnakkeen rauniot.

Suomen Majakkaseura isännöi saarta ja pitää kesäisin talossa pientä matkamuistomyymälää. Gustavsvärniin pääsee risteilykyydein kesäkuun lopusta lähtien tiistaisin ja lauantaisin Itäsataman ST1-laiturilta.

Russarö sijaitsee Hangon edustalla, pari kilometriä Gustavsvärnistä lounaaseen. Vuonna 1863 valmistunut, Suomen vanhimpiin säilyneisiin majakoihin lukeutuva Russarön majakka on viisikerroksinen ja kahdeksankulmainen kivimajakka. Se tunnetaan myös nimellä Hangon silmä.

Russarö liittyy vahvasti Suomen meripuolustuksen historiaan. Saarella palveli vuosina 1921–2002 useita sukupolvia rannikkotykkimiehiä.

Russaröön tehdään vain kuusi yleisöristeilyä kesäkauden aikana: 15.6., 29.6., 16.7., 27.7., 10.8. ja 24.8. Risteilyt lähtevät Hangon Itäsatamasta Kuningattarenlaiturilta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .