Suomalaisturisti joi kirkasta viinaa bussissa – näin lopulta kävi

Raahasimme lentokentälle monta laukullista vaatteita, kenkiä, vauvanruokia, vaippoja, leluja ja koulukirjoja sekä rattaat ja lapsijoukon. Astuimme koneeseen tavoitteenamme, että kukaan ei huku tai katoa eivätkä kenenkään hermot kiristy liikaa.

Matkassa oli kolme lasta: Sandra, 8, Matias, 5 ja Sofia, 10 kuukautta. Huoltojoukoissa olivat äiti-Hanna ja isä-Antti. Vaikka loma kodin ulkopuolella voi olla ”lastenhoitoa eksoottisissa oloissa”, aioimme nauttia siitä.

Lähdimme vaihtamaan vaippoja maahan, joka on lähellä, hygieeninen ja lämmin, jossa näkee ripauksen historiaa ja jossa voi sukeltaa. Suuntasimme Israelin Eilatiin.

Eilat tarjosi lapsiperheelle paljon nähtävää. Yksi upeimmista paikoista oli Delfiiniriutta eli ranta, jossa kahdeksan delfiiniä elää mereen rajatulla alueella puolivapaina. Oli huikaisevaa upottaa jalat veteen ja odottaa, tuleeko muutaman sentin päässä uiva delfiini siliteltäväksi. Oli hienoa, että delfiinit saivat itse päättää.

Punainenmeri on täynnä värikkäitä kaloja ja koralleja. Vedenalaisesta havaintoasemasta näimme mustekalan, meduusoita, kalaparvia ja kymmeniä metrejä alas syvyyksiin jatkuvia koralliriuttoja. Sinikeltaisia kaloja ui varpaidemme yli rantavedessä seisoessamme. Antti sukelsi korallien joukkoon sukelluskurssilla.

Vauvan takia jätimme kameli- ja autosafarit väliin. Raamattuaiheisessa King´s City -huvipuistossa piipahdimme, mutta petyimme.

Sinisilmäinen Sofia

Lapset ryntäsivät joka päivä hotellimme uima-altaisiin sekä mereen yhdessä israelilaisten, venäläisten ja ranskalaisten lasten kanssa. Juttelimme altaan reunalla paikallisten perheiden kanssa vauvoista, lasten koulunkäynnistä ja ammateistamme. Tönkköenglanti ei haittaa, olimme innostuneita kuulemaan toistemme arjesta.

Sinisilmäistä, vaaleaa Sofiaa ihailtiin kaikkialla. Naiset ja miehet puristivat tytön pyöreitä poskia ohi mennessään. Ruokakaupassa myyjä kertoi innostuneena Sofian näyttävän aivan samalta kuin vauvanruokamainoksen pohjoismainen vauva.

Herkulliset ruoat

Päivät täyttyivät uimisesta, tarkasta päiväuni- ja ruokarytmistä, varavaatteiden ja vaippojen mukaan pakkaamisesta ja vaihtamisesta sekä hitaasta siirtymisestä paikasta toiseen. Kohokohta oli illallinen ravintolassa, jonka valintaan kaikki osallistuivat.

Maassa noudatettiin Toorasta peräisin olevaa Kosher-sääntöä, jonka mukaan ”vasikkaa ei tule valmistaa äitinsä maidossa”. Samalla aterialla ei käytetä maito- ja lihatuotteita: päivällä tarjotaan maitotuotteita ja illalla lihaa.

Hotellin aamupala oli paras koskaan syömämme. Kasasimme lautasille upeita salaattiannoksia, ituja, munakkaita, hedelmiä, jugurtteja, sämpylöitä, juustoja, juustoravioleja ja croissanteja. Jälkiruuaksi nautimme suklaatäytteisiä lettuja, joiden päälle valutimme tummaa, sulaa suklaata.

Tilasimme rantaravintoloista juustopastoja, kasvispitsoja ja pitaleivän päälle levitettävää kikherneistä ja oliiviöljystä tehtyä hummusta. Annokset olivat valtavia, kaksi annosta oli neljälle liikaa.

Viinaa pullosta

Kävimme Jerusalemissa, vaikka matka kesti neljä tuntia suuntaansa. Kelluimme Kuolleessameressä ja vierailemme Öljymäellä, Pyhän haudan kirkossa, Via Dolorosan paikoilla sekä Itkumuurilla.

Näkymä Öljymäeltä sekä Itkumuurilla itkevät ja rukoilevat paikalliset tekivät syvän vaikutuksen. Matka oli ehdottomasti kannattava, vaikka moni lapsi ja yksi aikuinenkin oksensi linja-autossa. Tuntui käsittämättömältä matkustaa pyhään kaupunkiin ja katsoa, kun suomalaismies otti siivuja kirkasta suoraan pullosta – ja oksensi.

Ihmiset olivat ystävällisiä, ja maan turvatoimet huippuluokkaa. Yhden säikähdyksen koimme: konttaava Sofia katosi vilkkaalla uimarannalla. Paniikin yltyessä huomasimme hymyilevän venäläisperheen muovituolin ympärillä. Tuolissa istui Sofia kädet käsinojilla, ylpeä ilme kasvoillaan. Ihan itse kiipesi!

Iltayhdeksältä pääsimme istahtamaan parvekkeelle viinilasillisen kanssa. Täyden päivän jälkeen ei muuta kaipaa. Lomastamme ei jäänyt toteutumatta kuin haave yhdestä vapaaillasta. Sellaisesta, josta Antti kertoi käytyään kaupassa lasten nukahdettua: ”Siellä ne kävelivät käsi kädessä syömään.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Matka

Jylhiä liitukivikallioita, tunnelmallinen majakka ja keskiaikainen kivilinna – Dover tarjoaa silmänruokaa luonnosta ja historiasta kiinnostuneille

Kolumni: Lentämistä pitäisi vähentää, mutta nykyaikainen lentäminen on liian mukavaa

Ahdistavatko lentojen päästöt? Valtaosa suomalaisista olisi valmis maksamaan niiden vähentämisestä

Sooloreissulla saa tehdä mitä haluaa – yksinmatkailijat Elina Puolakka ja Laura Sulkava vinkkaavat, mitä kannattaa varoa

Mitä kannattaa pakata käsimatkatavaroihin? Finavia vinkkaa

Lontoon teattereissa voi loikata esimerkiksi Harry Potterin maailmaan – Suosituimpiin esityksiin kannattaa ostaa liput heti, kun ne tulevat myyntiin

Arvostettu brittilehti nimeää suomalaiskohteen maailman parhaimpien turistirysien joukkoon

Väki etsii nyt ventovieraista matkaseuraa – Facebookista toisensa löytäneiden Sirkan ja Sirpan reissut ovat menneet hyvin, mutta he ovat kuulleet kauhutarinoita

Synkistä paikoista innostunut turisti käy katsomassa joukkohautoja ja hylättyjä kaupunkeja – "Olen koko aikuisikäni ollut kallellani synkkiin kohteisiin", Lenina, 57, sanoo

Eteläinen Afrikka on värikäs ja villi – eksoottiset linnut laulavat hiljaisuuden keskellä ja krokotiilit lepäilevät rantatöyräillä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.