Turismi muuttaa Lissabonia – suomalainen Saara Helkala suree suljettuja pieniä kahviloita

Perinteisten matkakohteiden rinnalle ilmestyy uusia trendikohteita samaa tahtia kuin matkailijoiden määrä maailmassa lisääntyy. Euroopan kaupungeista viime vuosina nosteessa on ollut erityisesti aurinkoinen Lissabon.

Turistit tuovat tervetullutta kassavirtaa kaupunkiin, mutta suosiolla on myös kääntöpuolensa. Varsinkin vuokra-asuntojen hinnat ovat kaupungissa karanneet korkealle, kun huoneita vuokrataan mieluummin varakkaille turisteille kuin paikallisille, joiden palkkataso on varsin matala verrattuna esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Euroopan tasoon.

 

Kulttuuri hurmasi Saaran

Suomalainen Saara Helkala ihastui Lissaboniin lomamatkallaan ja muutti kaupunkiin ensin kahdeksi vuodeksi opiskelemaan.

– Olin ajatellut, että haluaisin asua ulkomailla. Ehkä Kööpenhaminassa tai Pariisissa. Lissabonissa moni asia tuntui hyvältä. Silloin asuminenkin oli vielä halvempaa kuin Suomessa, Helkala sanoo.

Helkala otti mukaan vanhan kissansa, joka sai viettää viimeiset eläkevuotensa Portugalin lämmössä. Kun opintovapaa oli tulossa loppuunsa, Helkala ilmoitti työpaikalleen Suomeen, ettei palaakaan, ja jäi Lissaboniin pysyvästi. Helkala on ammatiltaan graafikko ja pitää suosittua Visual Diary -blogia.

 

Kulttuuri väistyy rahan tieltä

Neljän vuoden aikana Lissabonista on tullut aiempaa kansainvälisempi. Alussa Helkalalta kyseltiin usein, mistä hän on ja miksi hän on Lissabonissa, mutta nykyään paikalliset ovat tottuneet siihen, että kaupungissa asuu ja oleskelee paljon ulkomaalaisia.

Neljä vuotta sitten keskustassa oli myös nykyistä enemmän tyhjiä taloja ja pieniä, halpoja kahviloita ja ravintoloita. Samalla kun rakennuksia on kunnostettu, kansankuppilat ovat vaihtuneet kalliisiin turistipaikkoihin.

– Kaikista ikävintä on se, että gallerioiden ja kulttuuripaikkojen tilalle on tullut turistimestoja. Lissabon on kuitenkin aina ollut kulttuurikaupunki, Helkala sanoo.

Vanhusten häädöt surettavat

Edellisen taantuman jälkeen Portugaliin on tullut paljon ulkomaisia kiinteistösijoittajia, jotka ostavat kokonaisia kerrostaloja, häätävät entiset vuokralaiset ja kunnostavat huoneistot matkailijoille. Niitä vuokrataan esimerkiksi Airbnb:n kautta. Voitot valuvat ulkomaille.

 

Pitkään samoissa asunnoissa asuneilla on saattanut olla hyvin edulliset vuokrasopimukset. Kun vuokra yhtäkkiä moninkertaistuu, minimaalisilla eläkkeillä ei enää pärjää. Koko elämänsä samassa korttelissa asuneet mummot joutavat muualle.

–  Vanhusten häädöt ovat olleet tapetilla, ja niistä on pidetty mielenosoituksia, mutta asialle ei ole juurikaan tehty mitään. Poliitikot ajattelevat kai edelleen, että hyvä, kun maahan tulee rahaa, Helkala miettii.

Elämää kimppakämpässä

Turistibuumin myötä myös asuntojen taso on romahtanut. Yhä homeisempia ikkunattomia komeroita tarjotaan vuokralle isolla rahalla. Yksin ei asu juuri kukaan.

– Minäkin olen 38-vuotias ja asun kimppakämpässä. Etelä-Euroopassa niitä tosin pidetään normaaleina. Haluan asua kimppakämpässä, mutta ei minulla olisi varaakaan asua yksin, Helkala sanoo.

Helkala yrittää tukea pieniä, paikallisia kahviloita ja ravintoloita ja suosittelee samaa turisteillekin. Toisaalta kavereiden kanssa on joskus väitelty siitäkin, menevätkö nekin paikat pilalle, jos paikalle eksyvät ällistelemään matkailijatkin. Sitä Helkala miettii nyt itsekin kirjoittaessaan uutta suomalaista Lissabon-matkaopasta.

Oppaasta pitäisi tulla vastuullisen matkailun opas, mutta asiat eivät aina ole ihan mustavalkoisia.

Roskaaminen ja metelöinti ärsyttää

Helkala on pelännyt, alkavatko turistit ja maassa asuvat ulkomaalaiset ärsyttää paikallisia. Toistaiseksi ihmiset ovat edelleen hyvillään siitä, että maa on avautunut eikä taantuma-aikoja haikailla. Vain asuntomarkkinoiden tilanne harmittaa monia.

Helkala ärsyyntyy joskus keskustan turistilaumoista, mutta ongelma on helppo välttää, kun tuntee paikat.

– Se ärsyttää, että turistit eivät kierrätä ja kantavat hotelliin muovisia vesipullojaan. Heille ei kai kerrota jätehuollosta ja siitä, että hanavettä voi juoda, Helkala sanoo.

Rannoilla roskia kylvävät veteen niin turistit kuin paikallisetkin. Se tuntuu pahalta.

– Airbnb-asunnot puolestaan aiheuttavat meluhaittoja. On hankalaa, kun sekaisin on arkea eläviä ihmisiä ja niitä, jotka bailaavat ja käyttäytyvät miten sattuu, Helkala sanoo.

Lissabonin satamaan pysähtyvät risteilyalukset tuovat kaupunkiin yhtäkkisen turistiruuhkan.

– Sataman lähellä asuville laiva on sama asia, kuin joku pysäköisi asuntosi viereen yökerhon.

Jäädäkö vai lähteä?

Myös taskuvarkaiden määrä on lisääntynyt.

– Neljä vuotta sitten oli olo, että voi kävellä yölläkin yksin missä vain. Nyt olen kuullut liikaa tarinoita ryöstöistä. Kävelen kyllä vieläkin yöllä kotiin mutta enemmän varuillani kuin ennen.

 

Helkala on nauttinut elämästään Lissabonissa, mutta välillä hänkin miettii, pitäisikö jäädä vai lähteä.

– Toisaalta tietää, ettei tilanne täällä ainakaan parane, turismi lisääntyy ja kaiken kallistuminen jatkuu. Voi tulla sekin tilanne, ettei minulla ole enää varaa asua täällä tai että kyllästyn. Mutta jälleen uuteen, vieraaseen maahan yksin muuttaminen on vaikeaa ja stressaavaa, en tiedä, jaksaisinko sitä uudestaan. Suomessa taas houkuttelee kaiken helppous. Mutta juuri nyt on kuitenkin tunne, etten halua lähteä täältä.

Turistien määrä kasvaa kohisten maailmalla

Venetsiassa aletaan periä pääsymaksua turisteilta, Barcelonassa osoitetaan mieltä turisteja vastaan, Amsterdamissa yritetään ohjata turisteja muualle Hollantiin. Thaimassa suljettiin suosittu ranta kokonaan, koska luonnon kantokyky ei enää kestänyt massaturismia.

Monet kaupungit ja luontokohteet ovat pulassa kasvavien vierailijamäärien keskellä. YK:n matkailujärjestö UNWTO arvioi, että matkailijoiden määrä lisääntyy lähitulevaisuudessa suorastaan räjähdysmäisesti. Vuonna 2020 ulkomaanmatkoja tehdään 1,4 miljardia ja 2030 1,8 miljardia kertaa.

Ei pelkästään turistien ehdoilla

Moni on saanut turisteista tarpeekseen, mutta matkailu on myös tärkeä elinkeino monelle. UNWTO julkaisi tammikuussa tutkimuksen, jonka mukaan suurin osa ihmisistä suhtautuu matkailijoihin positiivisesti, mutta turismin ei haluta olevan holtitonta. Kyselyyn vastasi 12 000 ihmistä, joista 47 prosenttia asuu kaupungeissa, joissa käy runsaasti turisteja.

52 prosenttia vastaajista arvioi, että turismilla on positiivisia vaikutuksia talouteen ja kulttuuriin. Toisaalta 46 prosenttia sanoi, että turismi voi johtaa liialliseen väenpaljouteen.

Lähes puolet vastaajista toivoi toimenpiteitä, joilla turismin vaikutuksia voisi kontrolloida. 72 prosenttia piti tärkeänä infrastruktuurin parantamista ja 71 prosenttia piti tärkeänä sitä, että alueita kehitetään yhtä lailla matkailijoiden ja paikallisten eduksi. 65 prosenttia halusi toimenpiteitä, joilla taataan, että turismista saatavat tulot jäävät paikallisen yhteisön hyödyksi.

12 prosenttia vastaajista halusi rajoittaa turistien määrää ja 9 prosenttia haluaisi, että matkailun mainostaminen lopetettaisiin kokonaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .