Viron Kultarannaksi kutsuttu Oru on yksi Baltian upeimmista puistoista – Rannoilla saa vielä kulkea ilman turistiryysistä

Oru-puiston jykevältä portilta alkaa lehmuskuja, jota ovat tallanneet niin tsaarin aikainen Pietarin yläluokka kuin monet presidentitkin.

– Juuri tässä Suomen presidentti P.E. Svinhufvudkin asteli, kun hän vieraili Orussa kollega Konstantin Pätsin luona vuonna 1936. Kujan varrella oli kahden metrin välein vartiosotilaita ja torvisoittokunta, puistossa opaskierroksia vetävä Kadri Jalonen kertoo.

Oru on yksi Baltian upeimmista puistoista, Viron Kultarannaksikin kutsuttu. Orun puiston ja komean linnan rakensi 1890-luvun lopulla Grigori Jelissejev itselleen kesäpalatsiksi. Jelissejev oli yksi vaikutusvaltaisimmista ja rikkaimmista kauppiaista Venäjällä.

Toila oli jo tuolloin tunnettu luonnonkauneudestaan, hienoista rantamaisemistaan ja terveellisistä mäntymetsistään. Sinne pääsi Pietarista kätevästi junalla.

Kolme virolaista tehtailijaa osti linnan ja puiston vuonna 1935 ja lahjoitti sen presidentti Pätsille kesäasunnoksi.

Puistoon on istutettu yli 270 pensas- ja puulajia, osa tuotiin Kaukoidästä ja Amerikasta asti. Suuren maailman malliin puistoon pystytettiin veistoksia, suihkulähteitä, huvimajoja ja kukkatarhoja.

Toisen maailmansodan alkupuolella puna-armeija poltti linnan. Puisto säästyi, ja se on nyt kunnostettu entiseen loistoonsa.

Neuvostoajan loppupuolella Moskovassa päätettiin, että Viron palavan kiven kaivoksissa työskenteleville piti antaa mahdollisuus päästä kovan työn vastapainoksi kohentamaan terveyttään hoitolaan.

Senkin paikaksi valikoitui luonnonkaunis Toila. Kaivosmiehille rakennettiin sinne terveyskylpylä 1980-luvulla. Kommunismin ajan sanatoriumista muistuttavat enää aulaan jätetty neuvostoestetiikan mukainen keltaruskea kattokruunu ja sisäänkäynnin edessä oleva kaivosmiehen patsas.

Nykyisin Toilan kylpylän orkideojen koristamalla hemmotteluosastolla juodaan vihreää teetä ja syödään sushia. Kylpylässä on lukuisa määrä erilaisia saunoja, hoitoja, iso uima-allasosasto, laajat piha-alueet ja ranta.

Villa Meretare olisi paremmin paikallaan Välimeren kuin Itämeren rannikolla. Oman aikansa monimiljonääri kauppias Jelissejev rakennutti Oru-puiston linnan lisäksi komean huvilan Toilan keskustaan vierasmajakseen.

Kivestä rakennettu Villa Meretare valmistui vuonna 1904. Mallia suunnittelussa oli otettu Ranskasta ja Italiasta, joissa kummassakin Jelissejevillä oli huvila.

Villa Meretaressa leijuu vastaleivotun leivän tuoksu. Huvilan nykyinen emäntä, suomalainen Jaana Nurro tarjoilee aamiaisella uunista juuri tullutta leipää.

Nurro iski silmänsä pahasti rapistuneeseen huvilaan vuonna 2000. Ikkunat olivat rikki, ja rappaukset tippuivat seiniltä. Työtä pelkäämätön Nurro osti 1200-neliöisen huvilan.

– Vanhassa talossa ei tule vapaa-ajanongelmia. Kunnostusta riittää, mutta tästä on tullut elämäntapa, Nurro naureskelee.

– Toilassa on todella hyvä asua, luonto on kaunista ja naapuriapu toimii loistavasti, Nurro kertoo.

Villa Meretareen mahtuu 20 vierasta. Kaikki huoneet ovat erilaisia, ja ne on sisustettu antiikkikaupoista löytyneillä ja perinnöksi saaduilla, kunnostetuilla huonekaluilla.

Oru-puisto ja kylpylä tuovat matkailijoita, mutta Toilan kylällä palveluita on toistaiseksi vähän. Kylässä on paljon vanhoja puutaloja mutta myös uudempia, siistejä omakotitaloja.

Paikkakunnalle on muuttanut viime vuosina isommista kaupungeista pikkukylän idylliä ja luonnonrauhaa arvostavaa väkeä.

Toistaiseksi kauniissa Toilassa ja rannoilla voi kulkea rauhassa, turistilaumat pysyvät muualla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .