Oopperalaulajan ammatti meni vaihtoon – Eija Räisänen, 52, taisteli itsensä uuteen työhön vakavan sairauskohtauksen jälkeen

Ammatillisen kuntoutuksen uravalmennuksella autetaan ihmisiä pysymään työelämässä terveydellisistä rajoitteista huolimatta. Se voi tarkoittaa paluun helpottamista omaan työhön pitkän sairausloman jälkeen tai paremmin soveltuvan työn etsimistä.

Ammatillinen kuntoutus ja siihen liittyvä uravalmennus toivat myös tervolaiselle musiikin maisterille Eija Räisäselle, 52, uuden työuran.

 

Räisäsen elämä mullistui maaliskuussa 2017, kun yöllinen aivoverenvuoto pisti tauolle oopperalaulajan ja laulunopettajan vuosikymmeniä kestäneen uran.

– Minulla oli tuolloin monta rautaa tulessa. Opiskelin töiden ohella Aalto-yliopiston avoimessa yliopistossa johtamista ja kauppatieteitä, kun sairastuin, hän kertoo.

– Aivoverenvuodon jälkeen olin kymmenen viikkoa sairaalassa. Toispuolihalvaus vei liikuntakyvyn vasemmalta puoleltani, enkä pystynyt aluksi puhumaan laulamisesta puhumattakaan.

Kuntoutus alkoi välittömästi.

– En ehkä ollut ihan kartalla omasta olostani, sillä yritin jatkaa opintojani jo ensimmäisinä päivinä sairaalassa. Olen ollut energinen, itsepäinen ja sitkeä aina. Päätin, etten anna periksi ja että jonain päivänä vielä laulan, Räisänen kertoo.

 

Vaikka Räisänen on mennyt sisukkaasti eteenpäin ja toipunut hyvin, aika pian oli selvää, että vanha ammatti meni.

– Olen varma, että laulan ja konsertoin vielä jonain päivänä. Mutta sille tasolle, jolla olin, en todennäköisesti enää pyri.

Uravalmennuksessa hänen vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan alettiin miettiä uudesta näkökulmasta. Käänteentekeväksi muodostui kulttuurituottajan tutkinto, jonka hän oli suorittanut Humanistisessa ammattikorkeakoulussa vuonna 2015. Sen myötä Räisänen oli työskennellyt festivaalin toiminnanjohtajana, hankevetäjänä ja festivaalituottajana.

– Olin asunut kaksikymmentä vuotta pääkaupunkiseudulla, mutta muutin sairastumiseni jälkeen synnyinpaikkakunnalleni Tervoon lähelle vanhempiani. Työkokeilupaikka löytyi Pielavedeltä.

 

Räisänen aloitti viime joulukuussa Pielaveden kunnan kulttuurisuunnittelijana ja -koordinaattorina. Aluksi työkokeilua oli kolme kuukautta kerrallaan, mutta kesäkuun alussa se vaihtui määräaikaiseksi työsuhteeksi.

– Työ on tuntunut tosi hyvältä, ja olen saanut tehdä monenlaisia juttuja. Työkaverit ovat mukavia, ja työnantaja on suhtautunut tosi hyvin ja ennakkoluulottomasti.

Hän kiittää myös uravalmentajiaan Katja Noponen Oy:ssä.

– He ovat asiantuntijoita näkemään ihmisen vahvuudet ja osaamisen. He osaavat tarvittaessa myös toppuutella.

 

Räisänen tekee tällä hetkellä kuuden tunnin työpäivää sekä välillä etätöitä, sillä toiminta- ja fysioterapiat tarkoittavat tällä hetkellä säännöllisiä käyntejä Kuopiossa.

Räisästä on auttanut kova motivaatio ja usko omiin kykyihin.

– Olen valmis kouluttautumaan lisää ja uskon, että pystyn vielä vaikka mihin.

Työajan jälkeen hänen päivänsä täyttyvät muun muassa monipuolisesta liikunnasta ja lauluäänen harjoittamisesta.

– Ääni on onneksi tallella ja äänihuuleni toimivat normaalisti. Minulla on ollut myös tuuria matkassa.

 

Työhönpaluusta hyötyvät kaikki

Kun ammatillinen kuntoutus onnistuu, se tarkoittaa, että työt jatkuvat eikä tie vie ennenaikaiselle eläkkeelle.

Työn jatkuminen on monella tapaa tärkeää: työntekijä saa työstä sisältöä elämäänsä ja hän hyötyy myös rahallisesti. Työstä saatava palkkaa on suurempi kuin työkyvyttömyyseläke, ja myös vanhuuseläke on aikanaan korkeampi työssä jatkamisen myötä. Myös aktiivinen kuntoutukseen osallistuminen palkitaan: kuntoutusraha on kolmanneksen suurempi kuin kertynyt eläke.

Työhön paluusta hyötyvät myös työnantaja ja yhteiskunta, sillä työkyvyttömyys on kallista. Jos esimerkiksi 35-vuotias 3 000 euron kuukausipalkkaa saanut henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle, siitä seuraa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonan euron elinkaarikustannus.

 

Vastuu ammatillisesta kuntoutuksesta jakautuu useille viranomaisille ja järjestelmille. Niistä merkittävimmät ovat Kela, työeläkevakuuttajat sekä tapaturma- ja vakuutusyhtiöt.

Se, kenen vastuulla kukin kuntoutuja on, riippuu muun muassa henkilön työhistoriasta tai esimerkiksi siitä, onko kyseessä vakavan sairauden vai liikenne- tai työtapaturman aiheuttama työrajoitteisuus. Kelan piiriin kuuluvat työelämään vakiintumattomat työrajoitteiset sekä he, joiden työ-, opiskelu- tai ansaintakyky on oleellisesti heikentynyt.

Ammatilliseen kuntoutukseen hakeudutaan monista syistä, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauden, mielenterveysongelmien sekä allergian ja astman takia.

– Ammatilliset kuntoutujat ovat iältään pääasiassa 25–58-vuotiaita. Monesti he ovat tehneet fyysisesti raskasta työtä, joka on terveydentilan huonontumisen kautta käynyt mahdottomaksi, kertovat uravalmentajat Kaisu Peltonen ja Tuisku Takala valmennusyhtiö Katja Noponen Oy:stä.

 

Ammatillinen kuntoutuja pääsee miettimään uutta suuntaa työuralleen uravalmentajan kanssa, jos niin haluaa.

Uravalmentajan tehtävänä on auttaa kuntoutujaa tunnistamaan omat vahvuutensa, osaamisensa ja kiinnostuksen kohteensa. Hän kertoo vaihtoehdoista ja arvioi suunnitelman realistisuutta.

– Patenttiratkaisuja ei ole. Kokoamme erilaisista palasista palapeliä, Peltonen vertaa.

Osalla kuntoutujista lopputulemana voi olla opiskelujen aloittaminen, osalla suoraan uuden työpaikan etsiminen. Yleensä uuden työn soveltuvuus varmistetaan työkokeilulla.

– Se kestää pääsääntöiseksi kolmesta kuuteen kuukautta, Peltonen sanoo.

Takaisin työelämään voidaan palata myös oppisopimuskoulutuksen, ammatillisen uudelleenkoulutuksen tai yrittäjyyden kautta.

 

Uravalmennusta myös irtisanotuille

Uravalmennus-termiä käytetään monessa muussakin yhteydessä kuin vain osana ammatillista kuntoutusta.

Nykyisin myös moni irtisanottu pääsee uravalmennukseen. Vuoden 2017 alusta tuli voimaan laki, joka velvoittaa yli 30 hengen työnantajan tarjoamaan yt-neuvotteluissa tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanottaville valmennusta.

Valmennuksen arvo vastaa irtisanottavan kuukauden palkkaa. Sitä saa yli viiden vuoden työsuhteessa ollut. Valmennuksen pitää edistää työllistymistä, ja valmennettava laatii itselleen ura- ja työllistymissuunnitelman.

 

Työttömät työnhakijat voivat hakeutua uravalmennukseen TE-toimiston kautta. Tämäntyyppisessä uravalmennuksessa on tarjolla tietoa ja ohjausta ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämiseen, koulutukseen hakeutumiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen.

Valmennus tapahtuu ryhmissä ja on käytännönläheistä ja toiminnallista. Siihen liittyy usein oppilaitoksiin ja työhön tutustumisia mutta tarvittaessa myös lyhyitä työelämän lupa- ja korttikoulutuksia.

Uravalmennuksen enimmäiskesto on 40 päivää vuoden aikana.

 

Uravalmennusta voivat ostaa myös yksityishenkilöt. Tällöin kyse voi olla oman uran edistämisestä, omien vahvuuksien tai osaamisvajeen tunnistamisesta. Apua voi saada hyvinkin konkreettisiin asioihin, kuten työhakemuksen tai cv:n tekemiseen tai päivittämiseen.

Tarjolla on uravalmennusta joko kasvotusten tai esimerkiksi nettikurssin välityksellä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .