Kiellätkö lasta leikkimästä ruoalla? Se on turhaa – leikki auttaa lasta tutustumaan uusiin ruokiin ja raaka-aineisiin

Ruoalla leikkiminen voi olla arjen kohokohta, jota pystyy toteuttamaan kuin huomaamatta.

– Leikin voi aloittaa jo kaupassa valitsemalla lapsen kanssa hedelmiä tai kasviksia eri värien kautta. Ostakaa hedelmiä, jotka näyttävät oudoille, hassuille, herkullisille tai jännittäville. Ruoanlaitossa hedelmistä ja kasviksista voi tehdä yhdessä taideteoksia, jotka houkuttelevat lasta maistamaan, sanoo Sydänliiton Neuvokas-perhehankkeen kehittämispäällikkö Terhi Koivumäki.

Lapsen mielenkiintoa ruokaan ja raaka-aineisiin on helppo johdatella leikin avulla.

– Leikin ja mielikuvituksen kautta lapsen saa kiinnostumaan helpommin uusista ruoista ja rohkaistumaan niihin tutustumisessa. Leikkiminen ei kuitenkaan tarkoita sotkemista tai ruoan arvon alentamista, Koivumäki muistuttaa.

 

Mielikuvitus mahdollistaa sen, että lapset voivat kokeilla erilaisia rooleja ja ideoita, joita he muuten eivät voisi toteuttaa. Leikkimisen ja ruoan yhdistäminen voi parhaimmillaan tarjota koko perheelle uudenlaisen tavan katsoa arkipäivän askareita, tehdä ja harrastaa yhdessä kotoillen.

Leikin avulla voi löytää uusia väyliä toteuttaa arjen ruokailuja.

– Leikki ja leikkimielisyys lisäävät myös myönteistä ruokapuhetta. Sillä on suuri merkitys sen kannalta, miten lapsi suhtautuu ruokaan tai syömiseen, Koivumäki toteaa.

Koivumäen mielestä on tärkeää, että lapsen annetaan tutustua ruoka-aineisiin. Ennakkoluuloja voidaan kohdata antoisassa makukoulussa, jossa lapsi pääsee omin sormin tutkimaan ja ihmettelemään sekä aistimaan monipuolisesti.

– Osalle lapsista maistaminen on todella iso kynnys. Tällöin turvallisempi on ensin haistaa, katsoa, koskea ja kuunnella, miltä uusi raaka-aine tuntuu ja näyttää. Kokemuksellinen aistioppiminen rohkaisee lasta tutustumaan vieraisiin makuihin leikinomaisesti ja lapsen omia rajoja kunnioittaen.

Lapsen tulisi antaa osallistua: kuoria, pilkkoa ja koristella.

 

– Sitä kautta hän voi luontevammin innostua maistamaan. Lasta kannattaa kannustaa, mutta pakko on hyvä jättää ruokapöydästä pois.

Leikin avulla lapsi oppii rakentamaan käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Leikissä yhdistyy oppimisen kannalta tärkeitä elementtejä, kuten innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen.

– Kaikki se, missä voimme käyttää mielikuvitusta, ideoida, innostua ja kokeilla, lisää luovuutta. Uteliaisuuden ja aidon tutkimushalun herääminen on iloisen oppimisen alkulähde. Mikä olisikaan luovempaa kuin lapsen mahdollisuus leipoa juuri omanlainen sämpylä tai koota kasviksista taideteos lautaselle. Luovuuteen ei aina tarvita kynää ja paperia, Terhi Koivumäki sanoo.

 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton leikki- ja sukupolvitoiminnan koordinaattori Eevamaija Paljakka muistuttaa, että leikkiminen on ihmisen perusominaisuus, oli ihminen minkäikäinen tahansa.

– Lapselle se on erityisen tärkeää, ominainen ja luontainen tapa olla maailmassa, tutkia sitä ja oppia siitä.

Hän ajattelee, että leikki on välttämätöntä lapsen tunteiden, tiedollisten ja sosiaalisten taitojen kehitykselle. Leikissä kehittyvät myös kieli ja ongelmanratkaisutaito, suunnittelu ja itseymmärrys.

Tunnetaitojen kasvamisessa leikillä on iso rooli, jota ei tulisi väheksyä. Lapsi oppii sitä kautta ympäristöään ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.

– Leikki on vähän niin kuin ihmiselämä pienoiskoossa. Siinä on onnistumista, pelkoa, selviytymistä, vaaratilannetta ja rakkautta. Aikuisen rooli on vahva, koska hän sanoittaa niitä tunteita, joita leikistä nousee.

 

On yksilöllistä, kuinka aikuinen suhtautuu leikkiin. Aikuisella saattaa olla ajatus, että leikkiminen on ainoastaan pieniä lapsia varten.

Paljakka kokee tärkeänä asiana sen, että aikuinen muistaisi lapsen kasvaessa ylläpitää leikkiä hänen elämässään.

– Lapsen elämä ei saisi olla aikataulutettu niin, ettei leikille ole aikaa.

Erityisen tärkeää on, että lapsen olisi mahdollista nauttia leikkimisestä ainakin alakouluikä.

Paljakan mukaan aikuisen tehtävä on toimia rohkaisijana. Yksi tärkeä tapa, jolla rohkaisun voi ilmaista, on mennä mukaan leikkeihin. Esimerkillään aikuinen antaa lapselle signaalin, että leikki on tärkeää.

– Aikuisen ei kannata niinkään mennä ohjaamaan sitä vaan heittäytyä siihen olemaan lapsen kanssa.

Paljakka muistaa omasta lapsuudestaan, kuinka hienoilta ja tärkeiltä tuntuivat ne hetket, jolloin aikuiset lähtivät mukaan leikkimään.

– Siitä on jäänyt vahva muistikuva ja jälki, hän toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .