9 taideteosta, jotka syntyivät nopeasti hutaisemalla

779-sivuinen romaaniklassikko valmistui muutamassa kuukaudessa, journalistinen merkkiteos parissa tunnissa.

Oletko kuvitellut, että hyvän taiteen tekeminen vaatii perusteellista kypsyttelyä? Väärin kuvittelit. Moni hieno teos on syntynyt hutaisemalla.

Sinuhe egyptiläinen

Mika Waltari (1908–1979) naputteli 779-sivuisen Sinuhe egyptiläisen kesän 1945 aikana. Hän kirjoitti enimmillään 30 sivua päivässä. Waltarin äiti kuoli kesken kirjoitusprosessin, ja kirjailija pyysi vaimoaan järjestämään hautajaiset. Waltari kävi hautajaisissa ja palasi sitten jatkamaan kirjoittamista. Romaanista tuli heti kansainvälinen menestys, ja se valittiin tämän vuoden lokakuussa kansanäänestyksessä Vuosisadan kirjaksi.

Paranoid

Black Sabbath -yhtyeen Paranoid on yksi historian tunnetuimmista heavy metal -kappaleista. Se syntyi, kun levyttämässä ollut yhtye tarvitsi albumilleen kolmeminuuttisen täyteraidan. Kitaristi Tony Iommi alkoi kehitellä kappaletta lounastauolla. Puoli kahden aikaan iltapäivällä hän keksi sopivan riffin, ja kahteen mennessä kappale oli valmis. Laulaja Ozzy Osbourne luki sanoituksen paperista samalla kun lauloi sen levylle. Koko albumi valmistui parissa kolmessa päivässä.

Balloon Girl

Graffititaiteilija Banksyn (1974–) teos Balloon Girl äänestettiin viime kesänä Britannian historian rakastetuimmaksi taideteokseksi. Alun perin teos ilmestyi yhtäkkiä sillanpieleen Lontoon South Bankissa vuonna 2002. Myöhemmin siitä tuli valtava kaupallinen menestys, jota on monistettu muun muassa t-paitoihin, mukeihin ja kortteihin. Yksittäisiä Balloon Girlin kopioita on myyty jopa yli 600 000 eurolla.

Vincent van Gogh

Hollantilaisen Vincent van Goghin (1853–1890) ura taiteilijana kesti kymmenen vuotta. Niiden aikana hän sai valmiiksi noin 2 000 teosta eli enemmän kuin yhden joka toinen päivä. Taloudellisesti panos–tuotos-suhde ei ollut kohdallaan, sillä elinaikanaan van Gogh sai myytyä vain yhden taulun: Punaisen viinitarhan Arles’ssa. Nykyrahassa hinta oli noin 2 000 euroa. Van Goghin kuoleman jälkeen hänen yksittäisten töidensä arvo on noussut kymmeniin miljooniin.

Auschwitz

Juutalainen saksalaisohjaaja Uwe Boll (1965–) kuvasi vuoden 2011 keskitysleirielokuvansa Auschwitzin parissa kuukaudessa Kroa­tiassa. Kriitikot kehottivat boikotoimaan Bollin surkeaa tekelettä, eikä sitä suostuttu esittämään kuin harvoissa teattereissa. Boll kertoi tehneensä Auschwitzin, koska hänellä sattui olemaan varastossa toisen maailmansodan lavasteita hänen aiemmin tekemänsä vampyyrielokuvan jäljiltä. Ohjaaja itse esiintyi elokuvassa SS-upseerina, mitä hän selitti sillä, että upseerin rooleihin palkatut eivät saaneet hoidettua hommiaan. ”Elokuva ei olisi koskaan valmistunut, ellen olisi ottanut roolia”, Boll kommentoi.

Victoria

Rikoselokuva Victoria on Auschwitzia onnistuneempi esimerkki nopeasti tehdystä saksalaiselokuvasta. Yli kaksituntinen, keväällä 2015 ensi-iltansa saanut elokuva kuvattiin kerralla alusta loppuun, eikä teosta leikattu. Ohjaaja Sebastian Schipperin mukaan Victorialla ei ollut varsinaista käsikirjoitusta, näyttelijät improvisoivat vuorosanansa. Elokuva saatiin purkkiin kolmannella otolla. ”Ensimmäinen otto oli jo ihan hyvä”, Schipper sanoi ensi-illan jälkeen.

Pelurit

Peliriippuvaisena tunnettu venäläiskirjailija Fjodor Dostojevski (1821–1881) löi kesäkuussa 1866 kustantaja F. T. Stellovskin kanssa vetoa siitä, että hänen seuraava romaaninsa valmistuisi marraskuun alkuun mennessä. Jos Dostojevski häviäisi, hän mennettäisi kaikki teostensa tekijänoikeudet yhdeksäksi vuodeksi. Vedon lyötyään kirjailija lähti matkustamaan Eurooppaan ja hävisi siellä kaikki rahansa uhkapeleihin. Vielä lokakuun alussa romaania ei ollut kirjoitettu sanaakaan. Lopulta Dostojevski palkkasi pikakirjoittajan, jolle hän saneli Pelurit-romaaninsa. Romaani valmistui juuri määräaikaan mennessä. Myöhemmin Pelureista on tehty muun muassa ooppera ja useita elokuvasovituksia.

Kuuden vuoden kuuliaisuus

Kun Sauli Niinistö valittiin tasavallan presidentiksi helmikuussa 2012, vaaleja seuranneena yönä ilmestyi Niinistölle ja rouva Jenni Haukiolle omistettu laulu Kuuden vuoden kuuliaisuus. Kappaleen esitti Kurre (kuvassa), säveltäjä oli Maki Kolehmainen ja sanoittaja Sana Mustonen. Laulussa muun muassa kuvailtiin, kuinka ”Väinämöisen jalanjäljissä nyt vaan me Sauli Niinistöä tuuletetaan”. Kappale ja erityisesti sen sanoitus joutui rajun pilkan kohteeksi. Mustonen puolusteli sanoitustaan sillä, että hän oli tehnyt tekstin alle tunnissa. Niinistöön hän kertoi tutustuneensa nopeasti googlaamalla – ja äänestäneensä vaaleissa ensimmäisellä kierroksella Paavo Arhinmäkeä ja toisella Pekka Haavistoa.

Tämä juttu

Tämän kirjoituksen tekeminen alkoi yhdentoista jälkeen aamupäivällä. Teos oli valmis ennen kolmea. Väliin mahtui lounastauko.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.