Anoreksiasta toipuva Kaisa: Joskus kaipaan kontrollin tunnetta

Lukiossa Kaisa Koivu, 20, sai sanottua koulupsykologille sen, minkä oli pitkään tiennyt. "Minulla taitaa olla syömisen kanssa pieni ongelma."

Ongelma ei ollut aivan pieni, sillä Koivulla oli anoreksia. Hän oli jo vuosia tarkkaillut painoaan ja syömisiään ja halunnut olla aina vain laihempi. Koivu purki pahaa oloaan syömättömyyden kautta.

– Kontrollin tunne oli tärkein. Oli jotain, minkä vuoksi elää.

Korkeimmillaankin Koivun paino oli normaalipainon alarajoilla, mutta silti hän tunsi itsensä jättiläiseksi muihin verrattuna. Anorektikolle mikään ei riitä. Aina voi olla vielä vähän laihempi, syödä vielä vähemmän, liikkua vielä enemmän.

Lopulta Koivu jaksoi juuri ja juuri kävellä. Hän päätti, että jos selviää seuraavaan lääkärikäyntiin saakka, hän pyytää päästä sairaalaan. Lopulta hän oli psykiatrisessa sairaalassa viisi kuukautta.

– Omahoitajan kanssa käydyistä keskusteluista oli minulle todella paljon apua, enemmän kuin mistään muusta.

Anoreksiasta toipuminen vie kauan. Yksi hetki on erilainen kuin toinen: välillä tuntuu hyvältä, välillä iskee ikävä laihduttamista.

– Jos minulla on stressiä, kaipaan sitä kontrollin tunnetta, jonka sain aiemmin syömisen kautta. Osaan kuitenkin ajatella, että kroppani haluaa olla tämänkokoinen.

Lue lisää Sunnuntaisuomalaisesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.