Asiantuntija tyrmää kriisikuntien kriteerit – määrittely puutteellista

"On olemassa taloudellisesti ahtaalla olevia kuntia, jotka pystyvät tuottamaan asukkaiden lakisääteiset palvelut erinomaisesti", dosentti Pauli Rautiainen sanoo.

Suomessa nimetään kriisikuntia osin väärin perustein. Tätä mieltä on Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen.

– On tapana tuijottaa pelkästään taloudellisia mittareita. Sen lisäksi pitäisi ottaa tärkeiksi kriteeriksi kunnan kyky toimia, alhainen syntyvyys ja työllisyyslukujen kehitys, Rautiainen sanoo.

Hänen mukaansa on luutunut tapa arvioida ainoastaan talouslukuja.

– On olemassa taloudellisesti ahtaalla olevia kuntia, jotka pystyvät tuottamaan asukkaiden lakisääteiset palvelut erinomaisesti. Toisaalla löytyy äärettömän äveriäitä kuntia, joissa onnistutaan epäonnistuneella politiikalla ryssimään kaikki varat.

Tänä vuonna kriisikunniksi nimettiin nelikko Ähtäri, Teuva, Hyrynsalmi ja Jämijärvi.

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki ei synkistele kriisikunta-tittelin takia.

– Mitä kuntalaisetkin ajattelisivat, jos kaupunginjohtaja tirauttaisi ensimmäiseksi itkut. Ymmärrän, että nykykriteereillä Ähtäri voidaan luokitella kriisikunnaksi, mutta samalla näen, että meidän suunta on oikea.

– Voin kutsua kenet tahansa päättäjän vierailulle pandakaupunkiin ja olen varma, että hän lähtee pois vakuuttuneena siitä, että Ähtäri kyllä pärjää, Pienimäki lataa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.