Eläinlääkäri: Eläimen elämän laatu voi unohtua, kun se rinnastetaan ihmiseen

Jari Ahon mukaan esimerkiksi solumyrkkyjen käyttö eläimen syöpähoidoissa on aina eettisen keskustelun paikka.

Kissoista ja koirista on tullut yhä useammille perheenjäseniä, joiden terveyden hoitamiseen käytetään yhä enemmän rahaa. Samaan aikaan lemmikkien hoidot ovat kehittyneet valtavasti.

Lemmikkien inhimillistäminen herättää kuitenkin myös huolta.

– Jos koiralta katkesi ennen jalka, se lopetettiin. Nyt jalka korjataan, ja se palauttaa toimintakyvyn ennalleen. Se on kuitenkin eri asia kuin se, että eläimelle tehdään kaikki mahdollinen, että se elää vielä puoli vuotta pidempään, Joensuun kaupungineläinlääkäri Jari Aho sanoo.

Hän pitää mahdollisena, että lemmikkieläimiä aletaan ylihoitaa, kun niitä rinnastetaan ihmiseen.

– Tekniikka antaa nykyisin mahdollisuuksia vaikka maailman tappiin. Eläimen elämän on kuitenkin oltava laadullisesti hyvää.

Eettisen keskustelun paikka

Ahon mukaan esimerkiksi yksittäisen syöpäkasvaimen poisto on järkevää, mutta useiden kasvainten leikkaaminen ja etäpesäkkeiden hoito sytostaateilla on jo toinen juttu.

– Solumyrkyt tuovat jatko-aikaa, mutta se on kyllä eettisen keskustelun paikka omistajan kanssa. Ratkaisuja pitää ajatella eläimen eikä vain ihmisen näkökulmasta.

Vakavissa sairauksissa lääkäri käy omistajan kanssa läpi vaihtoehdot, ennusteriskit ja kustannukset, jotta omistajalla on käsitys tulevasta ratkaisua tehdessään.

Evidensian Tammiston eläinsairaalassa Vantaalla lääkärinä työskentelevä Mirja Kaimio ei koe, että Suomessa olisi lemmikkien ylihoitamista.

– Jos hoidolla saadaan tervettä elinaikaa, joillekin omistajille hoidon tuoma kuusikin lisäkuukautta yhdessä on pitkä aika. Osa haluaa sen ajan.

Syöpähoidoilla lemmikin elinaikaa voidaan jatkaa, mutta usemmiten hoidot eivät paranna eläintä. Sytostaattihoidot maksavat satasista pariin tuhanteen euroon.

– Eläinten syöpähoidoilla pyritään pitämään syöpä kurissa ja eläin normaalissa olotilassa, kunnes sairaus uusii. Hoito ei saa aiheuttaa eläimelle kärsimystä eikä huonontaa eläimen tilaa. Jos huomataan, ettei eläin vastaa hoitoon, hoito lopetetaan, Kaimilo kertoo.

Maaseudulla "tervepäistä porukkaa"

Hän painottaa, ettei hoidoilla pyritä turhaan pitkittämään elämää.

– Jos eläinlääkäri näkee, ettei toivoa ole, ainoa ratkaisu on suositella eutanasiaa.

Aho sanoo, että etenkin maaseudulla asuvat ihmiset ovat vielä "tervepäistä porukkaa".

– Täällä kissa on kissa, ja koira on koira. Lemmikin tarkoitus ei ole vain maata lattialla, vaan sen pitää voida syödä itse, käydä ulkona ja heiluttaa vähän häntääkin, kun omistaja saapuu kotiin. Tavoite ei ole se, että kunhan hengittää mahdollisimman pitkään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.