"En pärjäisi ilman vaimoni apua", kertoo kokki ja ravintoloitsija Tomi Björck

Björk kertoo oppineensa paljon ruokakulttuurista aasialaisen keittiön kautta.

Kokki Tomi Björck, 38, tunnetaan ravintoloistaan, joista uusin on syksyllä Helsinkiin avattu Ventuno. Nykyisin Australiassa asuva Björck on tuttu myös television kokkiohjelmista. Ensi vuonna hänet nähdään Tomi ja uskomaton Australia -sarjassa.

Farang- ja Gaijin-ravintolasi tarjoavat aasialaista ruokaa. Mikä aasialaisessa kiehtoo?

– Sama kuin muissakin keittiöissä: erilaisuus. Aasialaisessa ruokakulttuurissa kiehtoo myös se, että se on niin vanha. Kiinalainen ruokakulttuuri on ehkä isoin kaikista, ja se on levinnyt ympäri maailmaa. Siellä on niin paljon historiaa. En ole mikään lukija tai koulunkävijä, mutta aasialaisen keittiön kautta olen oppinut paljon ruokakulttuurista.

Onko jotakin, mitä et syö?

– Syön kaikkea, kunhan se on turvallista. Kuvasimme vastikään ohjelmaa Australiassa, jossa söin muun muassa jauhomatoja ja alligaattoria.

Olit jo 17-vuotiaana ulkomailla kokin töissä. Mikä pestistäsi on jäänyt erityisesti mieleen?

– Varmaan se, että pystyin huolehtimaan itsestäni. Täytin 18 vuotta juuri, kun olin mennyt Espanjaan. Asuin 20. kerroksessa pienessä yksiössä, jonka pienellä parvekkeella ihmettelin töiden jälkeen, että nyt olen täällä. Otin siellä ensimmäisen tatuointinikin, jossa sanotaan ”usko itseesi”. Sillä polulla ollaan yhä. Alan luottaa kykyihini ja päätöksiini.

Miksi trendikkäiden ravintoloiden kokeilla on yleensä paljon tatuointeja?

– Se on varmaan Jenkeistä lähtöisin. Monet kokit tykkäävät paljon musasta, keittiössä kuunnellaan musiikkia aamusta iltaan, ja kokitkin ovat halunneet olla samanlaisia kuin rocktähdet. Nykyisin monet kokit ovatkin jo isoja tähtiä, kuten esimerkiksi Gordon Ramsay. Tatuoinnit ovat myös itsensä ilmaisua samalla tavalla kuin ruoanlaitto.

Teet paljon töitä. Miten perhe kestää pyörityksessä mukana?

– Ei se aina kestäkään. Vasta pidettiin vaimoni kanssa palaveria, paljonko ravintoloita vielä tulee. En pärjäisi ilman vaimoni apua. Hän auttaa minua kaikissa projekteissani, vaikkei ole enää joka päivä mukana; meillä on kaksi lastakin. Onhan se rankkaa. Jokaisen yrittäjän perhe tietää, millaista se on.

On yö. Suomalaiselle vai australialaiselle grillille?

– Suomalaiselle. Olen syönyt nyt Suomessa muun muassa poronkäristystä, sienisalaattia, ruissämpylää ja lihapullia, sillä saan kotona niin paljon australialaisia raaka-aineita ja multikulttuuria. Uusi kotimaa on kotimaa, mutta kaipaan Suomesta tiettyjä asioita.

Mikä on sinulle kodin tärkein paikka?

– Sauna ja uima-allas. Sänky se ei voi olla, sillä en hirveästi nuku.

Olet varttunut Lahdessa. Pitääkö Lahessa syödä lihamuki?

– Pitää. Aina.

Jos ette asuisi Australiassa, missä asuisitte?

– Varmaan Kaliforniassa. Rakastan aasialaista kulttuuria ja tykkään matkustaa Aasiassa paljon, mutta en ehkä haluaisi asua siellä.

Mitä haluaisit syödä viimeisellä ateriallasi?

– Otoro-tonnikalaa, tuoretta wasabia, balsamoitua soijaa, wagyu-lihaa, tuoretta tryffeliä ja ponzu-kastiketta. Minun pitäisi varmaan kuolla Tokiossa. Siellä kun saa eteensä tuollaisia juttuja, niin tulee melkein ajatus, että tähän voisi jäädä.

Miten maustat hernekeiton?

– Sinapilla. Tuoreesta sipulista en diggaa, mutta savukylkeä saa olla reilusti.

Mikä on elämän tarkoitus?

– Tehdä asioita, joista itse nauttii, ja jättää jotakin tuleville polville. Mietin tällä hetkellä paljon, mitä ja millaisia arvoja voin tarjota pojilleni. Elän villin sekavaa elämää mutta tärkeillä arvoilla. Elämästä pitää nauttia täysillä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .