Ensimmäisestä kuulennosta tulee ensi viikolla 50 vuotta, mutta salaliittoteoriat ovat edelleen voimissaan

"Pieni askel ihmiselle. Jättimäinen harppaus ihmiskunnalle.” Astronautti Neil Armstrong astui kuumoduli Eaglesta vasta valloitetun taivaankappaleen pehmeälle pinnalle 21. heinäkuuta 1969. Hänen perässään rappuja kiipesi kuumodulin ohjaaja Edwin ”Buzz” Aldrin. Tehtävän kolmas astronautti Michael Collins kiersi tällä välin Kuun kiertorataa komentomodulin ohjaimissa.

Ensimmäinen kuuraketti Apollo 11 lähti matkaan 16. heinäkuuta 1969. Se laskeutui Kuun pinnalle 20.7.

Tarinasta on olemassa myös vaihtoehtoinen versio. Sen mukaan Armstrong astui Hollywood-studiossa Kuuksi lavastetulle lattiapinnalle. Kameran takana työskenteli huippusalainen työryhmä johtajanaan elokuvaohjaaja Stanley Kubrick. Kuvaussessioissa lavastettiin ne kuvat ja filmit, jotka Yhdysvallat esitteli maailmalle.

Alkuperäiset kuulennot olivat paitsi tiedettä myös politiikkaa. Kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat maapallon ja kaikkea sitä ympäröivän herruudesta. Maata kiertävä taivaankappale symboloi tuolloin valloittamatonta maaperää.

Neuvostoliitto ehti ensin avaruuteen, mutta Yhdysvallat valloitti Kuun. Kun nopeuskilpailu oli voitettu, myös mielenkiinto Kuussa käymistä kohtaan haihtui. Viimeinen Apollo-lento – numeroltaan 17 – suoritti tehtävänsä 1972.

Politiikka loi ehkä lähtökohdat kuukilpailulle, mutta länsimaiden myöhempää suhdetta Kuuhun on värittänyt eniten populaarikulttuuri ja etunenässä elokuvataide.

Avaruusoperaatioiden alkuvaikeuksia kuvasi Philip Kauffmanin Valiojoukko (1983). Ron Howardin Apollo 13 (1995) kertoi puolestaan epäonnistuneesta lennosta, jota maailmaa seurasi hengitystä pidättäen. Vasta nyt kankaille ovat ilmestyneet vuoden 1969 kuulennosta kertovat elokuvat: viime vuonna ilmestyi Damien Chazzellen The First Man, ja tänä vuonna Todd Douglas Millerin dokumentti Apollo 11.

Stanley Kubrickin kuuluisimpiin teoksiin lukeutuva 2001: Avaruusseikkailu tuli ensi-iltaan vuosi ennen Apollo 11:n lentoa. Elokuva onnistui kuvaamaan avaruudessa ja Kuussa liikkumista niin aidosti, että syntyi väite, jonka mukaan aidot avaruusfilmit olisi väärennetty elokukvan teon yhteydessä samassa studiossa.

Salaliittoteoriasivusto Gaian perustanut kirjailija ja elokuvantekijä Jay Weidner on toistuvasti esitellyt löytöjään, jotka hänen mielestään todistavat, että NASAn kuvamateriaali Kuusta on väärennettyä.

Osa Weidnerin väitteistä on kiehtovia – esimerkiksi se, kuinka yksityiskohtaisesti aitojen kuulentotaltiointien painottomuusilmiö muistuttaa Kubrickin elokuvan tehosteita. Osa taas on yhtä pimeitä kuin Kuun toinen puoli. Weidnerin mukaan Kubrick esimerkiksi piilotti myöhemmin tekemäänsä Hohto-elokuvaan vihjeitä, joilla hän paljastaa yleisölle totuuden. Näitä vihjeitä ovat Weidnerin mukaan elokuvassa näkyvät Tang-mehupurkit sekä A-kirjaimen ja numero yhden muotoiset lavasteet. Tang-juomaseosta nimittäin käytettiin ravinteena usein avaruuslennoilla, ja A11 viittaa tietysti Apollo 11:een.

Samalla metodilla on kuitenkin mahdollista löytää miltä tahansa vapaavalintaiselta televisiokanavalta A:ta ja ykköstä muistuttavia muotoja. Lopulta vaikuttaa siltä, että kaikki koskaan tehty liikkuva kuva on Kubrickin tunnustusta lavastetuista kuulennoista.

Mitä Tang-purkkeihin tulee, niin elokuva-analyytikot ovat vetäneet Hohdossa nähdyistä elintarvikkeista vuosien varrella yhteyksiä myös Amerikan alkuperäisväestöjen massamurhaan ja kapitalistiseen talouteen.

Vuonna 2015 elokuvantekijä T. Patrick Murray julkaisi haastatteluvideon, jossa Kubrick muka tunnustaa lavastaneensa kuulentoelokuvat. Edesmenneen ohjaajan leski Christiane Kubrick totesi, että hahmo videolla näyttää hänen mieheltään vain etäisesti eikä kuulosta alkuunkaan samalta. Video sivuutettiin välittömästi väärennöksenä. Murraykaan ei osannut perustella, miksi Kubrick olisi antanut juuri hänelle haastattelun tällaisesta aiheesta.

Yksi aggressiivisimmista teoreetikoista, Bart Sibrel, sai astronautti Buzz Aldrinilta tyhjentävän vastauksen haastaessaan tätä vuonna 2002. Rationaaliset argumentit eivät ole tunnetusti koskaan toimineet, joten päästäkseen ahdistelijastaan eroon Aldrin löi kameroiden edessä Sibreliä nyrkillä.

Ei ole silti ihme, että salaliittoteoria, joka on yhtä vanha kuin kuulento itsekin, on yhä muodissa. Onhan jopa väite maan litteydestä palannut takaisin vielä 2000-luvulla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .