Fantasia oli pitkään miesten kirjoittamia tarinoita miehistä miehille – ei enää

Dome Karukosken ohjaama, tänä keväänä ensi-iltansa saanut elokuva Tolkien on kertomus neljän pojan ystävyydestä, jonka sinetöivät sivistys, salaseura ja tunnussana. Kunnes tulee sota, joka rikkoo jengin.

Elokuva juhlii poikien kaveruutta aivan kuin nuoret miehet olisivat Taru sormusten herrasta -saagan sormuksen ritareita. Kyseessä on all-male panel, herrojen klaani, jossa ei naisia kaivata.

Tuon poikaporukan kuuluisin on J. R. R. Tolkien. Hän oli kielinero, menneisyyttä rakastanut romantikko ja maailman suosituimpiin ja rakastetuimpiin kuuluvien Hobitti- ja Taru sormusten herrasta -kirjojen kirjoittaja.

Tolkien käänsi omat kokemuksensa ensimmäisessä maailmansodassa eeppiseksi tarinaksi ystävyydestä ja maailmasta, jossa hyvä voittaa pahan – tosin suurin kustannuksin.

Fantasian nykymalli syntyi, kun muinais­englannin kielen ja kirjallisuuden professoriksi päätynyt Tolkien vielä opiskeli Oxfordissa. Siellä hän kokoontui yhdessä muiden samanmielisten kanssa The Inklings -salaseurassa.

The Inklings oli fantasiaan, muinaiskirjallisuuteen, myytteihin, kieleen ja uskontoon kiintyneiden akateemisten herrojen klubi.

Miesten tapaamispaikka oli St. Giles -kadulla sijaitseva, 1600-luvulla perustettu pubi The Eagle and Child. Siellä vietti aikaansa myös toinen fantasian supermies, keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professori ja Narnia-sarjan luoja C. S. Lewis.

The Inklings toimi 1930-luvun alusta 1940-luvun loppuun. Tuolloin moderni kirjallisuus oli kokeilevaa ja tarinaa välttelevää, mutta Oxfordin seura kannusti kertomaan tarinoita, ammentamaan myyteistä ja lähestymään uskontoa.

Tolkien ja Lewis loivat fantasian perusteet. Kerhossa käydyt keskustelut, tekstiluennat ja ideoiden kriittiset pallottelut johtivat teoksiin, joita rakastetaan edelleen.

Elokuvaohjaaja Dome Karukosken mukaan Tolkien kuvaa patriarkaalista aikakautta, jolloin all-male-kerhot olivat luonnollisia.

– Myös monet mytologiat, joihin fantasiat perustuvat, ovat mieskeskeisiä, hän sanoo.

Karukoski arvelee, että monarkiallakin on ollut vaikutuksensa. Monet fantasiat tulevat maista, joissa on ollut kuningasvalta ja joissa on ihailtu vahvaa kuningasta.

– Missä ovat naisvelhot ja -taistelijat?

2000-luku on ollut fantasian uutta kulta-aikaa. Peter Jacksonin ohjaamat elokuvat Taru Sormusten Herrasta (2001–2003) ja Hobitti (2012–2014) tekivät fantasiasta valtavirtaviihdettä.

Hobitissa ei ole lainkaan naisia. Naisia ei mahdu myöskään Taru sormusten herrasta -saagan tärkeimpään rinkiin, sormusten ritareihin, vaikka naishahmoja on sen ympärillä.

Fantasian miehet ovat janonneet pois kehityksen, teknologian ja kodin maailmasta toisille planeetoille, vaihtoehtoisiin universumeihin, satumaihin ja myyttisen keskiajan maailmaan.

Aika on kuitenkin muuttumassa. Karukoski arvioi, että fantasiaa harrastavat nykyään tasapuolisesti miehet ja naiset. Hän näkee naisten esiinmarssin alkaneen viimeistään Game of Thronesista.

–  Game of Thronesissa on voimakkaita naishahmoja, kuten Melissandre ja Arya. Myös idolit auttavat. Odotankin innolla Harry Potter -kirjailija J. K. Rowlingin vanavedessä tulevien naisten kirjoittamia fantasiatarinoita.

Myös nörttiys on nyt cool.

– Silloin kun itse kävin Amigan konekielikursseja ja pelasin Dungeons & Dragons -lautapelejä, en havainnut saavani mitään etuja olemalla koulun pihan kovin tulipallon heittelijä. En ainakaan muista kenenkään tytön tulleen juttelemaan kanssani loitsuista, Karukoski muistelee.

Game of Thrones ei ole herrakerhon kabineteista noussut tekele, vaan amerikkalaisen fantasiakirjallisuuden monialataiturin George R. R. Martinin luomus. Sen taustana on kuitenkin se miekka ja magia -maailma, joka aikanaan oli tyystin varattu nuorille nörttimiehille.

Miekka ja magia -tarinoilla tarkoitetaan fantasialajia, jonka tapahtumat sijoittuvat myyttiseen keskiaikaan. Miekkataisteluilla ja taikuudella on usein iso rooli. Tunnetuimpia lajin edustajia ovat Robert E. Howardin Conan barbaari -tarinat.

Alan harrastajat pitivät suuria messu- ja konventiotapahtumia, julkaisivat fanilehtiä, loivat sivustoja, laativat ja pelasivat pelejä, julkaisivat blogeja ja ylläpitivät sosiaalisen median ryhmiä. He myös pukeutuivat fantasiamaailman hahmoiksi.

Nyt yhä useampi fantasian uusista menestyksistä on naisten käsialaa. J. K. Rowlingin seitsemänosainen Harry Potter -kirjasarja (1997–2007) sai lapset ja nuoret ahmimaan fantasiaa. Siitä tehty elokuvasarja (2001–2011) on yksi kaikkien aikojen suosituimmista.

Kauhusta värisevä goottilainen fantasia, kuten Staphanie Meyerin Twilight-kirjat ja -elokuvat tai L. J. Smithin Vampyyripäiväkirjat ovat naisten luomuksia, ja niitä myös kuluttavat naiset. Jättimenestys oli myös Suzanne Collinsin Nälkäpeli-kirjasarja elokuvaversioineen.

Myös tutkimus on vaikuttanut fantasian arvostukseen ja naisten asemaan siinä.

Amerikkalaisen englannin kielen ja kirjallisuuden professorin Michael D. C. Droutin mukaan vielä 1990-luvulla Tolkien-tutkijalle virnuiltiin akateemisissa piireissä. Sitten tulivat Peter Jacksonin elokuvat, eikä Tolkien ollut enää nolo juttu.

– Tolkien-tutkimus kasvattaa suosiotaan, vaikka Jacksonin elokuvien hype meni jo. Tolkien-kursseja järjestetään enemmän kuin koskaan. Jopa Oxford syleilee nyt Tolkienia, koska hänen nimensä tuo turismituloja, Drout kertoo.

Mutta kirjailijana Tolkien ei saa vieläkään hyväksyntää.

– Korkea-arvoinen, valkoinen, englantia puhuva akateeminen luokka ei arvosta Tolkienia, Drout sanoo.

Muutosta tuottavat naiset. Professorin mukaan tieteellisten Tolkien-tapahtumien yleisöstä kahdeksankymmentä prosenttia oli miehiä aina 1990-luvulle saakka. 2000-luvun alussa naisia oli puolet, ja nykyään heitä on noin kolme neljäsosaa.

Niin, ja se tutkimus.

– Nuorista Tolkien-tutkijoista valtaosa on nykyään naisia, Drout toteaa innostuneena.

Netflix ja Amazon jatkavat tarujen parissa

Vähittäiskaupan jättiläinen Amazon on ostanut oikeudet Taru sormusten herrasta -saagan esitarinaan. Tämä tarkoittaa Tolkienin ideoiden pohjalta luotua uutta kertomusta ajalta ennen sormustarua.

Game of Thronesin ansiosta rahassa kylpevä HBO, suoratoistojätti Netflix sekä sisältöpuolen uudempi yrittäjä Apple hävisivät tarjouskilpailun.

Amazonin tarjous Tolkienin perikunnalle ei suinkaan ollut rahakkain. Se voitti, koska kirjakauppana aloittanut Amazon aikoo uuden tuotannon yhteydessä panostaa rajusti Tolkien-kirjojen myyntiin. Perikunta on kiinnostunut ennen muuta siitä.

Pikkurahoista ei silti puhuta. Huhujen mukaan oikeudet uuteen Taru sormusten herrasta -tarinaan maksoivat Amazonille 250 miljoonaa dollaria. Luvassa on ainakin viiden kauden mittainen sarja Tolkien-tarustoa.

Netflixkään ei ole luovuttanut. Se on ilmoittanut ostaneensa oikeudet tarinoihin ja katkelmiin, jotka Tolkien kirjoitti ennen sormustarua, vuosina 1954–1955.

Ostetun aineiston joukossa on muun muassa Tolkienin tutkielma Beowulf: The Monster and the Critics, joka oli alun perin vuonna 1936 pidetty luento.

Nobel-palkittu runoilija Seamus Heaney, Tolkien-tutkija Michael D. C. Drout sekä fantasiakirjaililija Ursula Le Guin ovat ylistäneet Tolkienin tulkintaa muinaisesta anglosaksisesta eepoksesta vallankumoukselliseksi.

Monet ovat silti ihmetelleet suoratoistofirman kiinnostusta muinais­englannin professorin tutkielmaan.

Myös Narnian tarinat tulee takaisin. Netflix on ostanut oikeudet C. S. Lewisin Narnia-kirjoihin, joiden filmaaminen jäi taannoin kesken. Tulossa on niin Narnia-teemaisia tv-sarjoja kuin elokuviakin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .