Helletti ei ole vielä mitään – tällaiset hirmusäät ovat riivanneet Suomea aikaisemmin

Maire-myrskyn salamat tappoivat neljä ja trombi yltyi tornadolukemiin.

Tänä kesänä Suomessa on eletty lähes trooppisissa olosuhteissa: mediassa on puhuttu muun muassa ”helleinfernosta”, ”käsittämättömästä käristyskupolista” ja ”helletistä”. Viikkokaupalla jatkuneet helteet ovat johtaneet siihen, että tuulettimet ovat loppuneet kaupoista, kivennäisvesihyllyt ammottavat tyhjyyttään ja kylmäkalleja etsiville myydään eioota. Äärimmäiset sääilmiöt eivät kuitenkaan ole suomalaisille mitään uutta.

Myrsky kaatoi höyrylaivan

Hirmumyrsky runnoi Tampereen Näsijärveä syyskuun 7. päivänä vuonna 1929. Höyrylaiva s/s Kuru oli lähdössä vesille, vaikka tuuli puhalsi harvinaisen voimakkaasti, jopa 17–21 metriä sekunnissa. Laivan kapteeni päätti silti lähteä, olihan toinen alus juuri palannut satamaan turvallisesti. Pian alus joutui ristiaallokkoon ja jopa nelimetriset hyökyaallot vyöryivät kohti.

Kuru kaatui myrskyaaltoihin. Turmassa kuoli 138 ihmistä, mikä tekee siitä pahimman Suomen sisävesillä sattuneen vesiliikenneonnettomuuden. Se ei ole ihme, sillä kovimpien puuskien arvellaan puhaltaneen jopa hirmumyrskylukemin, 32,7 metriä sekunnissa.

Tornadotrombi

Trombit yltyvät Suomessa harvoin hyvin voimakkaiksi, mutta 4. elokuuta 1932 riehunut Oitin pyörremyrsky oli poikkeus. Myrsky kulki Salpausselällä ja sen pohjoispuolella. Tuhot olivat niin pahat, että myrskyn arvioidaan vastanneen erittäin voimakasta tornadoa. Tämä tarkoittaa, että tuulennopeus on ollut paikoitellen jopa sata metriä sekunnissa, mikä tekee pyörremyrskystä Suomen historian voimakkaimman trombin.

Myrskyreitin perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä saattoi olla jopa useita, yhtäaikaisia trombeja.

Hiihtäen vappubileisiin

Vapunjuhlinta sujui tavallista viileämmissä merkeissä vuonna 1957, kun kevään juhla otettiin vastaan lumisateessa. Helsingissä ylioppilaat joutuivat hiihtämään vapunviettoon Ullanlinnanmäelle, sillä kaupungissa oli lunta 10–20 senttiä. Pyry jatkui läpi vapun. Valokuvissa lakkipäiset ylioppilaat temppuilevat lumisateessa sauvoinensa ja suksinensa.

Vapun lumiennätys tehtiin kuitenkin jo vuonna 1941, kun lumenpinta nousi Etelä-Suomessa 27 senttiin.

Maire tappoi neljä

Ukkonen riehuu Suomessa kesäisin ja syksyisin, mutta vuoden 1961 Maire-myrskyn vertaista rajuilmaa ei satu usein. Koko Suomea piiskannut ukkosmyrsky saapui Virosta 1. elokuuta, Mairen päivänä.

Pelottava myrsky muistetaan yhä. Esimerkiksi Lahdessa maiseman kuvataan muuttuneen aivan mustaksi. Eniten vaaraa aiheuttivat salamat, jotka tappoivat yhteensä neljä ihmistä. Maire runteli rajuimmin Etelä-Suomea, jossa puhelinlinjat mykistyivät myrskytuhojen takia.

51 astetta pakkasta

Viime vuosituhannen lopulla lämpötila painui alemmaksi kuin koskaan. Kittilän Pokassa tehtiin Suomen pakkasennätys 28.1.1999, kun lämpötilaksi mitattiin -51,5 astetta.

Paukkupakkaset katkoivat sähköjä eri puolilla Suomea. Pahimmaksi tilanne pääsi Inarissa, missä lähes tuhat kotitaloutta jäi ilman sähköjä. Asukkaita valmistauduttiin jo evakuoimaan, mutta sähköt palasivat parin tunnin jälkeen.

Talvi oli muutenkin ennätyskylmä, mutta kesästä tuli helteinen. Juhannuksena lämpötila nousi yli 30 asteeseen maan etelä- ja keskiosissa.

Metritolkulla lunta

Lumentuloon on Suomessa totuttu, mutta vuonna 1997 lunta todella riitti. Erityisesti paljon lunta kertyi Lappiin. Enontekiöllä Kilpisjärven kylässä lumipeitteen syvyydeksi mitattiin 190 senttiä. Ennätys tehtiin huhtikuun 19. päivä.

Yhden vuorokauden aikana lunta on satanut enimmillään 73 senttiä. Se tapahtui Merikarvialla tammikuussa 2016, kun erityisen sakea kuuro tuprutti lunta koko päivän.

Superhelle ja lumikaaos

Vuosi 2010 tarjoili jännitystä sään suhteen. Kesällä viikkoja kestäneet helteet paukuttivat lämpöennätyksiä. Liperissä mitattiin Suomen kaikkien aikojen kuumin lämpötila, 37,2 astetta. Kuumuus johti rajuihin myrskyihin, ja Ilmatieteen laitos arvioi, että sääolosuhteet vastasivat Mustanmeren alueen kesäsäätä.

Samana vuonna myös lumi aiheutti kaaoksen. Helsingissä lunta tuli niin paljon, että kinoksia jouduttiin auraamaan Senaatintorille massiiviseksi lumivuoreksi. Senaatintoria käytettiin myös parkkipaikkana, sillä lumisten katujen varsille ei mahtunut pysäköimään.

Keskikesän räntäukko

Vuoden 2014 juhannus oli kylmin 30 vuoteen. Juhannusyönä lämpötila painui pakkaselle muun muassa Pohjanmaalla. Aattosääkään ei kannustanut kirmaamaan alasti pellolla, sillä Etelä-Suomessa satoi rakeita. Juhannuskuvissa raemöykyistä on muotoiltu pieniä lumiukkoja laitureille ja mökkien pihoille.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .